Olkanivel on yksi liikkuvimmista nivelistä, jota käytetään paljon arjen askareissa, työssä ja urheillessa. Olkapää on vaivannut jopa joka neljättä suomalaista viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
Kuten kaikissa tukielinvaivojen hoidossa, myös olkapotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa ja poissulkea mahdolliset vakavat ja kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, joita ovat mm. murtumat, sijoiltaanmenot sekä infektiot ja tapaturmaiset jännerepeämät sekä pahanlaatuiset sairaudet. Tavallisimmat olkapäävaivat ovat kuitenkin hyvänlaatuisia. Näitä ovat olkapään jännevaivat, nivelen epävakaus, jäätynyt olkapää ja nivelrikko.
Kipu on olkaoireista tärkein syy hoitoon hakeutumiseen. Olkapääkipu voi johtua äkillisestä vammasta tai syntyä vähitellen rasituksen seurauksena. Vamman puuttuminen ja vähitellen kipeytyminen tai lievän vamman jälkeinen kipu viittaa useimmiten rasitus- tai rappeumaperäiseen syyhyn.
Myös potilaan iällä on merkitystä. Olkanivelen löysyyttä esiintyy yleisimmin nuorilla (alle 30-vuotiailla) ja siihen saattaa liittyä myös olkalisäkkeen alle paikantuvaa kipua. Keski-iässä olkanivelen jännevaivat ja jäätynyt olkapää yleistyvät ja iäkkäillä nivelrikko ja jännerepeämät ovat tavallisia. On hyvä huomioida, että kiertäjäkalvosimen repeämät ovat iäkkäillä usein oireettomia.
Olkapääkipu on tarkkarajaista ja yleensä liikkeen aikaista kipua. Kipu tuntuu tyypillisimmin nostaessa kättä edestä tai sivulta. Lepo- ja yösärkyä voi esiintyä viiveellä rasituksen jälkeen. Olkapääperäinen kipu voi myös säteillä yläraajaan. Muita tavallisia oireita ovat sijoiltaanmeno, muljahtelu, liikerajoitus ja voiman heikentyminen.
Milloin lääkäriin?
Jos olkapäähän on kohdistunut tapaturma tai jos olkapääkipuun liittyy voimakasta leposärkyä, olkapään alueen kuumotusta tai turvotusta, kovia säteilyoireita tai tuntopuutoksia on suositeltavaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Olkapään tutkimuksessa tärkeintä on esitietojen lisäksi olkapään toiminnan kliininen arviointi. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamistutkimuksilla. Perustutkimus on natiiviröntgenkuvaus, joka tehdään jos kivun alkuun liittyy merkittävä tapaturma tai jos oireilu on kestänyt yli 3-4 viikkoa. Mikäli diagnoosi on huolellisen tutkimuksenkin jälkeen epävarma tai suunnitellaan leikkausta, voi kyseeseen tulla magneettikuvaus tai tietokonetomografia, jotka vaativat aina erikoislääkärin lähetteen.
Kuvantamistuloksen arvioinnissa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että poikkeavat kuvantamislöydökset ovat yleisiä oireettomillakin. Esimerkiksi läpäisevien kiertäjäkalvosinrepeämien esiintyvyys 60-vuotiailla on 25 % ja 80-vuotiailla 50 %, ja olkalisäke-solisluunivelrikon (AC-nivelartroosi) esiintyvyys alle 30-vuotiailla 68 % ja yli 30-vuotiailla 93 %. Kuvantamistutkimuksen poikkeava löydös on merkityksellinen yleensä vain, jos se on yhdistettävissä potilaan oireeseen.
Hoito
Vähitellen ilman erillistä vammaa alkanutta kipua voi seurata hetken turvallisesti, mutta usein hoidon teho on parempi kun juurisyyhyn päästään puuttumaan ajoissa. Olkapääkivun hoito on alkuvaiheessa pääasiassa omahoitoa. Omahoidon ohjauksen antaa fysioterapeutti, lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Siinä kerrotaan mistä olkavaivassa on kyse ja annetaan käytännön keinoja vaivan lievittämiseksi: kuormituksen säätely, liikehoidot, työasennon ja ryhdin korjaus, kylmä- ja lämpöhoidot sekä ohjeet kipulääkityksen käyttöön. Oireilevaa kättä rohkaistaan käyttämään kivun sallimissa rajoissa.
Milloin fysioterapiaan?
Fysioterapiaa tulee harkita, jos kipu pitkittyy (jos oireet ovat kestäneet jo 4–6 viikkoa). Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu. Sen tulee olla säännöllistä ja sitä tulee tehdä riittävän kauan (yli 3 kuukautta) ennen kuin sen tuloksia voidaan arvioida.
Myös manuaalisilla käsittelyillä, teippauksella tai akupunktiolla saattaa olla lyhytaikaista vaikutusta olkanivelen toimintaan ja kipuun, mutta varsinainen tulos saadaan harjoittelun avulla. Harjoittelun tukena voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös olkapäähän annettua kortisonipistosta.
Fysikaalisista laitehoidoista (ultraäänihoito, sähkö, laser) ei ole todettu olevan hyötyä. Tutkimuksissa ne on todettu lumehoidon veroisiksi.
Laadukas ja aktiivinen fysioterapia tehoaa olkapäävaivoihin pääasiassa erittäin hyvin.
