Auta meitä kehittämään Palokka-lehteä

(6 kysymystä)

Länsi-Palokan liikuntapuiston asemakaava- ja tonttijakoehdotus

Länsi-Palokan liikuntapuiston asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus sekä tonttijakoehdotus ovat julkisesti nähtävillä 21.2.–24.3.2025. Kaavamuutokset koskevat useita alueen kortteleita ja virkistysalueita, ja niihin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunkirakenteen neuvonnassa.
Mainos

Sopisiko mainoksesi tähän?

Kaupunkirakenteen neuvonnassa, os. Hannikaisenkatu 17, pidetään julkisesti nähtävänä 21.2.–24.3.2025 Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristö asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus sekä siihen liittyvä tonttijakoehdotus. Asemakaavan laajennus koskee 43. ja 44. kaupunginosia ja muutos 42. kaupunginosan korttelia 200 sekä virkistysaluetta, 43. kaupunginosan kortteleita 176-178 sekä katuja virkistysaluetta ja 44. kaupunginosan korttelia 138 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako.

Kaava-aineisto löytyy kaupungin verkkosivuilta (Palokka-Puuppolan alue) sekä Kaupunkirakenteen neuvonnasta, p. 014 569 6000.

Kirjalliset muistutukset on osoitettava kaupunkirakennelautakunnalle ja toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 193, 40101 Jyväskylä (käyntiosoite Vapaudenkatu 32) tai sähköpostitse osoitteella kirjaamo@ jyvaskyla.fi viimeistään 24.3.2025 klo 15.00.

Muita juttuja

Sopisiko mainoksesi tähän?

Mainos

Lisää luettavaa

Mielipide | Koululounaan laadussa ja järjestämisessä parannettavaa?

Kuntien tulisi lain mukaan tarjota tarkoituksenmukainen ja ravinnoltaan täysipainoinen maksuton kouluateria.

Jumalan lapsen tie

Jokainen löytää oman paikkansa, tehtävänsä, kutsumuksensa, vaikka sen löytäminen vie joskus oman aikansa.
Ison kiven ohi, puiden välistä kulkee polku metsän keskellä.

LAJI- JA LUONTOKATO UHKA MYÖS IHMISELLE

Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Vuotuinen ajantieto (Otava 1997) marraskuusta seuraavaa: ”Marraskuun nimi johtuu luonnonsuhteista, mitä kuvaa sanontatapa ”maa on martaana”. Sana marras näet kuulunee vanhaan indoeurooppalaisen kuollutta merkitsevään sanaperheeseen ja lienee Suomessa ns. arjalainen lainasana yli kahdentuhannen vuoden takaa”