Terveysasemalle luotiin hoidon jatkuvuuteen perustuvan malli, jossa alueen potilaat jaettiin sukunimen perusteella 12 eri omalääkäri– omahoitaja työparille. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa hoidon jatkuvuutta, sujuvoittaa arkea ja lisätä työntekijöiden työhyvinvointia. Tulokset ovat olleet poikkeuksellisen myönteisiä ja kehityshanke voitti yleisön äänestämänä Suomen yleislääkärit GPF ry: n Vuoden kehittäjäyhteisö 2025 palkinnon.
– On ihan mieletöntä, miten kehittämistyö on saatu aikaan Palokan terveysasemalla omien lääkärien ja hoitajien voimin ja miten innokkaita ja innostuneita koko porukka on ollut. Tästä kuuluu iso kiitos ihan kaikille, toteaa Palokan sosiaali– ja terveysaseman ylilääkäri Mari Kuvaja.
Tarve ratkaista pirstaleiset prosessit
Työyhteisö koki, etteivät aiemmat toimintatavat tukeneet hyvää hoitoa eikä henkilöstön työssä viihtymistä. Palokassa päätettiin tarttua haasteeseen sisältä päin ja rakentaa uusi malli omalla henkilöstöllä eli niin sanottu Palokan malli. Terveysasemalle nimettiin kehittäjälääkäri ja kehittäjähoitaja, ja koko työyhteisölle järjestettiin kehitysiltapäiviä, joissa kaikilla oli mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon.
– Tämä kehittämisprosessi, mikä me on läpikäyty yhdessä, on ollut voimaannuttava ja työyhteisön raja–aitoja kaatava prosessi. Meillä lääkärit ja hoitajat ovat tämän myötä yhä enemmän yhtä ja samaa porukkaa, Palokan sosiaali– ja terveysaseman kehittäjähoitaja Sanna Lippo kertoo.
Paljon myönteistä
Työtyytyväisyyskyselyt osoittavat selkeää nousua lähes kaikilla mittareilla. Työilmapiiri parani 15 %, henkilöstön kokemus sopivasta työkuormasta koheni 35 % ja osaamisen riittävyys 23 %. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön nousivat 31 % ja hoidon jatkuvuuden onnistumista kuvaava mittari peräti 84 prosenttia.
– On ollut mukava huomata, että terveysasemalla tehty työ auttaa myös rekrytoinnissa. Palokan terveysasemasta puhutaan hyvää ja meille halutaan tulla töihin, kehittäjälääkäri Tomi Kalliokoski kertoo.
Lääkärikohtaiset kustannukset ovat laskeneet ja sekä laboratorio– että röntgenkuluissa on havaittu jo lyhyellä aikavälillä laskua. Kokonaiskustannukset ovat nousseet, mutta tämä selittyy pääosin henkilöstöresurssien vahvistumisella ja yleisellä kustannustason nousulla.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Palokan toimintamalli on ollut käytössä vasta suhteellisen lyhyen aikaa, eikä tuloksia ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tulkita kovin tarkasti. Mallin kehittäminen on jo itsessään investointi, sillä hoidon jatkuvuuden on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti hoidon laatuun, kustannuksiin ja työtyytyväisyyteen.
