Suomi on siitä kummallinen maa ja siellä asuu siitä kummallinen kansa, että vallalla voi aina olla vain yksi totuus. Nyt se totuus näyttää olevan niin sanottu tekoäly eli toisella kotimaisella kielellä artificiell intelligens. Minä olen vanhaa koulukuntaa, siis arkkikonservatiivi, enkä ole vielä päässyt selville, mitä se tekoäly mahtaa olla ja miten, missä ja miksi siitä on tullut joillekin ihmisille pakkomielle.
Ehkä moni ajattelee, että löytynyt keino päästä hankalasta tilanteesta helpolla. Sen kun latoo halumiaan sanoja peräkkäin ruudulle ja painaa hokkus-pokkus-nappia niin ta-daa, siinäpä on silmien alla uusi novelli, toimintakertomus, julkilausuma tai kouluaine.
Jos saisikin jonkin koneen kirjoittamaan aineen minun puolestani, niin huomaisikohan opettaja sitä, että kirjoittaja ei olekaan se mikä kannessa ilmoitetaan?
Jotkut yksilönäkökulmaa kannattavat väittävät, että ainakin jotkin tekoälyohjelmat voivat rikkoa kansalaisten perusoikeuksia, kuten yksityisyyttä, sananvapautta ja syrjimättömyyttä. Siis ihmisoikeuksia. Puhetta on ollut, että säädettäisiin laki kieltämään sellaiset tietojärjestelmät, jotka uhkaavat tai vaarantavat ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi hallitusten joukkovalvontaan tai ihmisten pisteyttämiseen käytettävät järjestelmät.
Paljonko valtavan kokoiset datakeskukset syövät sähköä? Kysymykseen vastaaminen edellyttäisi luotettavan energiatiedon saamista, mutta yhtiöt pyrkivät salailemaan tietojaan. Kansainvälinen energialiitto (IEA) ilmoittaa, että datakeskusten hiilidioksidipäästöt paisuvat vuoden 2022 luvusta myös yli kaksinkertaistua vuoden 2030 lukemaan verrattuna.
Kahdeksan vuotta ja sadan prosentin sähkönkulutuksen lisäys! Pitäisikö näiden ruveta kehittämään energiansäästöohjelmaa?
Tekoälyn sähkönkulutus riippuu siitä, mitä toimintoja sen alle luetaan. Opin sen verran, että siihen voidaan katsoa kuuluvan kvanttiteknologian, koneoppimisen ja varsinaisen tekoälyn. Mielestäni ei ole perusteita kehittää jonkinlaista hypeä eli katteetonta hurraa-innostusta tällaisen tekniikan luomuksen vuoksi.
Jos tekstin tuottamisen helppous on yksi laiskan ihmisen hyöty ja rajaton energiapotentiaali toinen hyöty, niin kolmas tekoälyn ongelma on tekijän määrittely. Taiteellisiin ja tieteellisiin tuotoksiin on tapana merkitä teosten kirjoittajat, laatijat ja ylipäänsä tekijät.
Näyttää siltä, että tekoäly on kehitetty salaamaan tämän puolen. Kun ei ole tekijää, ei huolta tekijänoikeuksista. Joskus kymmenkunta vuotta sitten juuri tieteen- ja taiteenharjoittajat olivat huolissaan ja nostivat äläkkää siitä, että kasvoton tekoäly ratsastaa lainahevosella. Se on vähän niin kuin wikipedia, joka sanoo olevansa maksuton nettisanakirja, ja sitähän se joissakin puitteissa onkin, mutta tekstien laatijoita on hankala ellei mahdoton löytää.
Olisin myös kiinnostunut tietämään, missä ovat tekoälynystyrät, joita joskus tarttee hieroa.
