Kesä on vaihtunut syksyyn ja rippikoulukesä on jäänyt onnellisesti taakse. Kesän aikana Jyväskylässä ja sen lähiseuduilla pidettiin yli 40 rippikoulua. Kun ottaa huomioon rippikoulujen määrän, niissä olleiden nuorten joukon sekä sen, ettei yhdestäkään Jyväskylän seurakunnan leiristä uutisoitu mitään, voi henkäistä helpotuksesta.
Tämä kertoo osaltaan siitä, että rippikoulut sujuivat seurakunnassamme turvallisesti eikä mitään suurempia ylilyöntejä tapahtunut. Jos on kuitenkin seurannut uutisia, on voinut huomata ettei jokaisella seurakunnalla ole mennyt yhtä onnellisesti. Outokummun seurakunnan leiriltä kolme poikaa poistettiin, koska he eivät sitoutuneet leirin sääntöihin. Kirkkonummella, Lohjalla ja Rokualla leirit jouduttiin keskeyttämään ilmeisesti sen takia, että leirin pitäminen ei yksinkertaisesti ollut enää mielekästä saati turvallista.
Vaikka tänä kesänä rippikoulu-uutisoinnit korostivat nuorten huonoa käytöstä, pitää muistaa, että valtaosa rippikouluista sujui hyvin ja huonosti käyttäytyvät ovat marginaalinen porukkansa. Olen silti itsekin havainnut viime vuosina sen, että rippikouluryhmissä tulee joka vuosi vastaan haasteellisempia ja erikoisempia tilanteita. Tätä eivät edesauta yli suuret ryhmäkoot eivätkä työtehtävien määrä ja vaatimukset, jotka leirinvetäjiä kohtaan kasvavat vuosi vuodelta.
Suurimpana haasteena koen kuitenkin sen, että joskus leirille osallistuu nuoria, jotka eivät halua olla siellä, eivät kunnioita ketään eivätkä noudata yhteisiä sääntöjä. Se vaikuttaa väistämättä kaikkien leirikokemukseen, eivätkä leirien vetäjät tai isoset voi saada ihmettä aikaan, jos osa leiriläistä ei yksinkertaisesti halua olla mukana.
Siksipä jokaisen rippikouluun lähtevän olisikin hyvä kysyä itseltään: olenko oikeasti valmis tutustumaan uusiin ihmisiin ja tekemään heidän kanssaan asioita? Olen oikeasti valmis kunnioittamaan muita ja muiden ajatuksiaan, vaikka he olisivat erilaisia kuin minä? Mielestäni, jos näistä jokaiseen ei pysty vastaamaan kyllä, kannattaa oikeasti miettiä, onko rippikouluun lähteminen järkevää. Sillä vaikka rippikoulu on hyvin suosittu Suomessa ja eränlainen sukupolvikokemus, ei siihen ole pakko osallistua, jos sitä ei itse halua. Ja ainahan rippikoulun voi käydä myöhemminkin, vaikka sitten kun sitä haluaa.
