Joulusauna – hiljaisuuden ja puhdistumisen pyhä perinne
Joulusauna ei ole vain peseytymistä, vaan suomalaisen vuodenkierron pyhä rituaali. Sen hiljaisessa löylyssä yhdistyvät puhdistuminen, rauha ja ajaton filosofia. Jos Platon olisi joskus istunut suomalaisen saunan lauteilla, hän olisi ehkä tunnistanut löylyssä jotain tuttua – hyvän idean.
Kun jouluaatto lähestyy, suomalainen tietää missä hänen paikkansa on: lauteilla, kynttilän valossa. Kun löyly kohoaa lauteille, ja kynttilöiden valo siivilöityy lämmön ja höyryn läpi, tuntuu kuin aika pysähtyisi. Veden viipyilevä sihahdus tai räjähtävä jylähdys kiukaalla muistuttavat alkuaineiden ikuisesta kierrosta: tulen, ilman, veden ja maan liitosta. Joulusauna on enemmän kuin tapa. Se on siirtymäriitti, jossa vuosi vaihtuu, mieli tyyntyy ja keho vapautuu.
Siinä, missä tavallinen ihminen kokee levon, filosofi saattaisi nähdä jotain suurempaa: olemisen harmonian. Voisiko siis täydellinen löyly olla hyvän idean ilmentymä?
Jos Platon olisi kohdannut löylyn
Jo Platonin aikaan tunnettiin hikoilukylpypaikat, pyriaterionit, joissa ihminen peseytyi ja parani neljän elementin – maan, veden, ilman ja tulen – vuorovaikutuksessa. Platon tunsi lääketieteen perinteet ja ystävänsä Hippokrateen opit. Hänen mukaan sairaus syntyy, kun nämä elementit joutuvat epätasapainoon. Ne ovat läsnä kylpyjen yhteydessä ja vaikuttavat kehoon ja mieleen.
Platon ei kirjoittanut saunasta, mutta hän olisi ymmärtänyt sen idean. Hän olisi todennäköisesti nähnyt löylyssä täydellisen harmonian: veden, tulen ja ilman pyhän liiton. Ehkä hän olisi nimennyt sen saunosofiaksi – saunan filosofiaksi.
Hyvän löylyn idea
Platonin mukaan hyvä on kaiken tiedon ja todellisuuden lähde. Se on voima, jota kohti kaikki sielut pyrkivät. Saunassa tämä filosofia muuttuu tunteeksi.
Hyvät löylyt eivät ole vain lämpöä, vaan oivallus olemisen ytimessä: hetki, jossa vesi kohtaa kiven, ja ihminen kohtaa itsensä. Se on hetki, jolloin keho rentoutuu ja mieli hiljenee.
Löylyssä katoaa erottelu kehon ja ajatuksen välillä: ihminen on vain lämpöä ja hengitystä.
Täydellistä löylyä ei voi mitata – sen tuntee heti, kun se osuu kohdalleen.
Löyly – elämän eliksiiri
Sana eliksiiri juontuu arabian al-iksir-sanasta, viisasten kivestä.
Saunassa tuo kivi on vesi, joka kohtaa kuuman kiven pinnan.
Löyly hoitaa, parantaa ja puhdistaa – ei pullosta, vaan höyryn ja lämmön syleilystä.
Hyvä löyly on kuin filosofiassa tavoiteltu hyvä itsessään: se ei tarvitse perustelua, se riittää omana olemisenaan. Juuri siksi suomalainen palaa lauteille kerta toisensa jälkeen.
Tekniikkaa, tunnetta ja yhteyttä
Löyly on moniulotteinen kokemus. Se yhdistää tekniikan, tunteen ja yhteisön.
Tekninen hyvyys on mitattavissa: lämpötila, kosteus, ilmanvaihto.
Inhimillinen hyvyys syntyy hiljaisuudesta, toisten huomioimisesta ja saunarauhasta.
Esteettinen hyvyys löytyy valaistuksesta, puun sävystä, materiaalien harmoniasta.
Mutta elämyksellinen hyvyys on se hetki, kun löyly on täydellinen; se ylittää kaikki mitat.
Silloin löyly ei enää ympäröi saunojaa; se on hänessä, osana olemusta.
Japanilaiset kutsuvat samaa tilaa totonouksi – täydelliseksi tasapainoksi.
Suomalainen voisi sanoa: löylylepo. Se on hetki, jolloin ihminen ja lämpö sulautuvat toisiinsa. Kaikki on silloin kohdallaan.
Ekohyvä löyly
Platonin “hyvä” oli kaiken yläpuolella oleva luova voima.
Nykymaailmassa se voisi tarkoittaa ekologista vastuuta.
Suomalaiset saunat tuottavat tonneittain pienhiukkasia joka kesä ja yhtälailla myös talvellakin.
Mutta myös saunominen voi olla eettistä: kun tuli palaa puhtaasti ja sähkö on vihreää, löyly tuntuu kevyemmältä – jopa moraalisesti paremmalta.
Ekohyvä löyly ei polta luontoa eikä omaatuntoa. Se on tunne, että keho, mieli ja ympäristö ovat sopusoinnussa. Savuton tuli, vastuullinen lämpö. Hyvä löyly ei vahingoita ei kehoa, ei luontoa.
Mikä on hyvää luonnolle, on hyvää myös meille.
Hyvän jälkilämmön hiljaisuus
Kun saunan ovi sulkeutuu, lämpö ei jää kiukaaseen. Se jää saunojaan. Iho höyryää hetken, ilma viilenee, mutta sisälle jää pehmeä hehku: jälkilämpö, joka ei mittaa asteita, vaan lempeyttä. Hiljaisuus jatkuu, maailma näyttää hetkeksi pehmeämmältä. Jälkilämpö on levollisuutta. Se on tietoa siitä, että kiireen alla on vakaata – täydellisen rauhan tunne.
Kun kiuas jäähtyy ja vesi loppuu, hetki on tasapainossa. Lämpö jatkuu ajatuksena: rauha on olemisen todellinen lämpö. Ulkona lumi hengittää hiljaa, ja ihminen ymmärtää, mitä on hyvä löyly, hyvä ajatus: sama valo eri muodossa ja hyvä tahto joulun muodossa. Saunon, siis olen.
