Tätä tekstiä ei ole tuottanut terävä tekoäly, vaan suureen ikäluokkaan kuuluva boomeri. Aika noloa ja vaivaannuttavaa näin digitaalisena aikana.
Ehkäpä juttuani lukevat kuitenkin muutamat vielä lukutaitoiset henkilöt, joilta löytyy epämääräinen historia myös paperisten kirjojen ja lehtien ostajina, tilaajina ja lukijoina. Loput voinevat uppoutua tekstiin kuuntelemalla sitä eri härpäkkeistä. Mutta se ei ole kuitenkaan lukemista. Se on kuuntelemista. Hyvä taito sekin on mutta vaatii monilta vielä todella paljon harjoittelemista varsinkin ihmissuhteissa ja etenkin palveluammateissa.
Toisaalta tuo tekoälyn viisaus näyttää vievän monilta ammatin ja toimeentulon. Näin on jo käynyt monille kirjapainojen työntekijöille. Sama kohtalo on myös lehtien klikkiotsikoissa viipyileville “suosikkitoimittajille” niin tv:n kuin radionkin puolella.
Tuorein ja ehkä ikävin aalto uhkaa huuhtoa jopa hoito- ja opetusalojenkin työpaikkoja. Siinäpä sitten jatkossa selitetään joillekin roboteille sairauksia tai vaikkapa oppimisongelmia. Vastetta voi kokeilla vaikkapa pölynimurin tai ruohonleikkurin kanssa!
