Aiemmin olemme pohtineet, mitä hiljainen tulehdus on ja miten ravinto siihen vaikuttaa. Nyt jäljellä on tärkein kysymys: jos kuormitus on jatkunut vuosia, voiko suuntaa vielä muuttaa?
Eläinkokeissa tehtiin mielenkiintoinen havainto: elimistö muistaa pitkään epäterveellisen ruokavalion aiheuttaman, tulehdusta ruokkivan kuormituksen. Noiden tutkimusten mukaan länsimainen, runsaasti energiaa sisältävä ruokavalio liittyi luuytimen immuunisolujen (puolustussolujen) suurempaan herkkyyteen. Kun ruokavalio korjattiin, veressä näkyvä tulehdus rauhoittui, mutta puolustussolut reagoivat edelleen tavallista voimakkaammin. Tutkijat puhuvat elimistön immuniteetin muistista ja Ihmisellä ilmiön merkitystä selvitetään yhä. Tämä havainto voisi selittää, miksi lyhytaikainen ruokavalion muutos ei vielä korjaa elimistön tulehdustilaa.
Tämä ei tarkoita, että vahinko olisi väistämätön. Toki elimistö vastaa myös parempaan suuntaan tehtyihin muutoksiin. Tästä hyvä esimerkki on rasvamaksa, joka koskee arviolta jopa joka neljättä suomalaista. Se liittyy usein pitkittyneeseen matala-asteiseen tulehdukseen ja saattaa olla hyvinkin pitkään oireeton. Rasvamaksa voi löytyä sattumalta jonkun muuhun asiaan liittyvän tutkimuksen yhteydessä. Mikäli asianomainen muuttaa elämäntapojaan tuon löydöksen jälkeen, jo noin viiden prosentin painonlasku voi vähentää maksaan kertynyttä rasvaa, ja suurempi laihtuminen voi rauhoittaa myös maksatulehdusta. Kehon muistissa olevaa menneisyyttä ei voi pyyhkiä pois, mutta sen tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Hiljaisen tulehduksen kannalta terveys lepää neljän toisiaan tukevan pilarin varassa: liikkumisen, ravinnon, unen ja ihmissuhteiden. Ne eivät ole erillinen tehtävälista. Liike parantaa unta ja sokeriaineenvaihduntaa, hyvä uni helpottaa ruokahalun säätelyä, laadukas ravinto tukee jaksamista ja turvalliset ihmissuhteet vaimentavat pitkittynyttä stressiä. Alkoholin kohtuullistaminen ja tupakoimattomuus täydentävät kokonaisuutta. Yhdenkin pilarin vahvistaminen voi siis tukea muitakin.
Vastuu ei silti kuulu vain yksilölle. Suomalaisten ylipaino lisääntyy pelottavalla vauhdilla ja kuulumme lihavuuden yleisyydessä EU:n kärkikolmikkoon. Jos suuri osa väestöstä lihoo samaan aikaan, kyse ei voi olla miljoonien ihmisten samanaikaisesta tahdonvoiman puutteesta. Ruoan hinta ja saatavuus, annoskoot, mainonta, kiireinen arki ja vähäinen arkiliikunta muovaavat valintojamme. Kansanterveys paranee silloin, kun terveellinen vaihtoehto on myös helppo, houkutteleva ja kohtuuhintainen.
Hiljainen tulehdus ei sammu yhdellä tempulla eikä elämäntapojen tarvitse olla täydellisiä. Ratkaisevaa on suunta ja se, että muutos kestää. Elimistö saattaa muistaa vanhan kuormituksen – mutta se kykenee myös toipumaan, korjaamaan ja rakentamaan uutta. Siksi pienikään pysyvä muutos ei ole turha vaan suunta parempaan.
