Suomen suurimmassa luterilaisessa seurakunnassa, Jyväskylässä asetettiin virkaansa uusi kirkkoherra Paulus Pikkarainen. Taulumäen kirkossa toteutettu messu striimattiin seurakunnan verkkokanaville, jotta myös kotiyleisö pääsi seuraamaan uuden kirkkoherransa ensimmäistä saarnaa. Tilaisuuden juonsi yhteisen seurakuntatyön johtava pappi, Heli Ahonen ja kaikki alueen kirkot olivat laajasti edustettuina seurakunnan työntekijöiden toimesta.
Messu aloitettiin juhlakulkueella, jossa mukaana oli tulevan kirkkoherran perhettä, seurakunnan edustajia sekä viimeisenä asteleva Lapuan Hiippakunnan Piispa, Matti Salomäki. Tilaisuudessa jumalanpalveluksen vaiheet oli jaettu useille kirkon työntekijöille ja papeille. Salomäki piti oman puheenvuoronsa tukiessaan tuoretta kirkkoherraa uudessa roolissaan, missä hän pyrki yhdistämään seurakunnan eri näkemyksiä omalla neutraalilla tyylillään. Juhlaa rytmitti Pikkaraisen valitsemat musiikkiesitykset, joiden joukossa kuultiin muun muassa elokuva- ja musikaalimusiikkia. Erityisesti mieleen jäi lapsikuoron kaunis esiintyminen.
Päivän Evankeliumin luki uuden kirkkoherran tytär, ja Paulus Pikkarainen piti ensimmäisen saarnansa kirkkoherrana Taulumäen kirkon vanhassa saarnastuolissa. Vanhan, korkealle nostetun saarnastuolin käyttö juhlatilaisuudessa tuntui erittäin sopivalta ja loi komeat puitteet Pikkaraisen saarnalle jonka hän osoitti täydelle kirkolle. Saarnassaan uusi kirkkoherra nosti vahvasti esille itselleen tärkeitä teemoja, ja osoitti selkeästi sen suunnaan, mihin toivoo seurakuntaa ohjaavansa tulevaisuudessa.
Pikkarainen siunattiin kirkkoherran virkaan Salomäen ja seurakunnan työntekijöistä koostuvien avustajien toimesta. Tämän jälkeen kirkkokansa kutsuttiin ehtoolliselle ja kaikki pääsivät osalliseksi yhteistä juhlaa. Tilaisuudessa oli pystytty säilyttämään sen vaatima arvokkuus ja tunnelma välittyi vahvasti myös yleisöön.
Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokansa kutsuttiin Rauhanyhdistyksen tiloihin jatkamaan virkajuhlaa. Tuossa tilaisuudessa mieleenpainuvana eleenä jumalanpalveluksessa kolehdin keränneet partiolaiset Pipsa Wilhelmssin johdolla antoivat uudelle kirkkoherralle lahjaksi kauniin lyhdyn, jossa loistava liekki muistuttaa kirkkoherraa hänen roolistaan seurakunnan elävänä liekkinä. Myös Rauhanyhdistys ja moni muu yhdistys toivat kirkkoherralle oman tervehdyksensä. Tilaisuus päätettiin perinteisesti Herraa Hyvää Kiittäkää kiitosvirteen.
Toivomme kaikki uudelle kirkkoherrallemme siunausta virkansa toteuttamiseen kaikkien seurakuntalaistensa edustajana.
Pysyvistä perinteistä muistutti kauniisti toteutettu Pyhäinpäivän kynttilämessu Palokan kirkossa. Kynttilämessu alkoi juhlakulkueella, jossa Petri Mäenpää johdatti kulkuetta kantamalla ristin alttarille. Tilaisuuteen lämpöä ja tunnelmaa loivat sellisti Piritta Piilokari ja laulaja Marianne Mäenpää kanttori Tuovi Ruhasen johdolla. Kauniit musiikkiesitykset toivat lohtua ja herkkyyttä messuun. Perinteeksi on muodostunut myös Marianne Mäenpään laulu, jota Palokassa on kuultu Pyhäinpäivän messussa jo vuosikymmenten ajan.
Kynttilämessun alussa luetaan kaikkien vuoden aikana menehtyneiden seurakuntalaisten nimet ja heille sytytetään omat kynttilät alttarille. Menehtyneiden omaiset oli kutsuttu tilaisuuteen seurakunnan toimesta ja jumalanpalveluksen jälkeen läheiset saivat halutessaan hakea kynttilän mukaan kotiin valaisemaan Pyhäinpäivän muistohetkiä. Kynttilöitä oli alttarilla kymmenittäin ja ne paloivat kauniisti läpi jumalanpalveluksen. Tänä vuonna kynttilämessu oli erityisen koskettava, sillä läheisen siskoni nimi luettin menehtyneiden joukossa ja saimme mukaamme hänelle osoitetun kynttilän.
Messun jälkeen seurakunnassa tarjottiin kauniisti katetut kirkkokahvit, joissa pienillekin pyödille oli levitetty puhtaanvalkoiset pyötäliinat, tuoreet kukat ja kynttilät tärkeän muistopäivän kunniaksi. Kiitos Palokan seurakunnalle, suntio Anitalle sekä muille työntekijöille, perinteiden ylläpitämisestä.
Kirjoituksen kuvineen on laatinut Raija Sipinen, joka haluaa toivottaa kaikille lukijoille runsaasti hyvän Jumalan siunausta ja paljon enkeleitä.
Jälkipuintina: Taulumäen kirkossa huomio kiinnittyi osittain myös esteettömyyshaasteisiin, kun osa kirkkokansasta ei meinannut päästä osalliseksi alttarilla tapahtuvaan ehtoollisen jakoon. Tästä erityismaininta juhlassa toimineille suntioille, jotka onnistuneesti avustivat kirkkokansaa ehtoolliselle pääsyssä. Olenkin tehnyt tämän pohjalta aloitteen esteettömyyden parantamiseksi Taulumäellä.
