Perjantaina soi puhelin. Ei tosin minun vaan vaimon. Aikojen alussa tuli sovituksi, että puolison puhelimeen saa vastata, jos puoliso on väärässä kerroksessa tai muutten hankalassa paikassa ja pyytää toista vastaamaan. Nyt hän huusi yläkerrasta, että vastaapa, mutta hän kuitenkin vastasi itse.
Puhelinlinjan toisessa päässä oli nuorelta vaikuttava mies, joka halusi meidät availemaan ovia, jotta heidän firmansa Talotervan edustaja, joka mainittiin nimeltä: olikohan Mika Makkonen tai jotain, (luottamustahan tässä yritettiin hankkia kertomalla tulijan nimi) tulisi katsomaan ja kuvaamaan viemäri- ja/vesijohtoputket. Ilmaiseksi.
Juoksin alakertaan ja otin puhelimen. Puhelinmies kertoi talomme valmistumisvuoden (!), minä vuonna putket on viimeksi tarkastettu, ja tuntui tietävän, ettei niitä ole tarkastettu koskaan. Ilmeisesti myyntihenkilöt soittavat tarkoituksella vaimon puhelimeen, koska olettavat, että naisilla ei ole tarpeeksi tekniikkatietoa, ymmärrystä eikä muistia taloon aiemmin tehdyistä korjauksista. Kunnat ovat siis tässä kompuksessa aggressiivisten remonttifirmojen kanssa ja luovuttavat kiinteistötietoja avoimesti.
Firman mies lähetti tekstiviestin, jotta saisimme nopeasti asian päätökseen. Luimme sitten viikonloppuna firmalta tulleet kaksi tekstiviestiä. Niissä oli eri ajankohdat. Netistä kävi ilmi, että tällainen firma on olemassa ja toimii. Fundeerasin hyvän aikaa, pitäisikö perua koko putkiston kuvaus. Toisaalta – enhän minä ollut sopinut muuta kuin päivän ja kellonajan.
Soitin heti maanantaiaamuna firman asiakaspalveluun. Vastauksen saaminen kesti 20 minuuttia. Sinä aikana ehdin oppimaan puhelinvastaajan asian:
”Olette jonossa. Olkaa hyvä ja odottakaa. Palvelemme teitä hetken kuluttua.”
Tämä vastaaja oli töykeämpi mies, hän puhui isoon ääneen ja sanoi, että putkistot pitää kuvauttaa kahden vuoden välein. Kahden vuoden! Nyt tilanne muuttui: minun piti keksiä keino päästä irti tästä puhelinkumppanista. Sanoin, että nythän minulle jää teidän yhteystietonne, ja voin soittaa teille milloin tahansa tarvetta tulee. Siihen vastaaja tyytyi.
* * *
Viime viikonloppuna muistelin, että itse asiassa tämän tyylisiä lähestymisiä on ollut ennenkin. Kaikkein sitkein lähestyjä on ollut firma nimeltä Libya (jos muistan nimen oikein). Sille tuntui olevan kaikki mahdollista paitsi kieltäytyminen sen tarjouksiin, ja sekin tykkäsi lähestyä vaimoväkeä. Libyallakin oli ensimmäinen käynti täysin ilmainen. En tarttunut syöttiin.
Viime syksynä juttelin erään naapurin kanssa, jolle – naiselle tässäkin tapauksessa – oli soitettu, että nyt täytyy alkaa tekemään sähköremontti, ei mikään tavallinen pääkeskuksen vaihto vaan koko järjestelmän läpikäyminen. Sitä voi välttää vain jos on sen kieltävä avioehto. Tässä tapauksessa naapuri (mies) oli soittanut tähän sähköfirmaan ja aloittanut sanomalla, että palvelumme laadun parantamiseksi nauhoitamme puhelut. Kai se teille käy?
Ei ollut käynyt. Puhelu loppui siihen paikkaan.
