Kun nykyinen hallitus otti ensi askeleitaan, se kertoi ottaneensa opiksi edellisen hallituksen virheistä, tämä kun lisäsi valtion velkaa mielin määrin, ja tämä silloin uusi hallitus päätti luoda satatuhatta uutta työpaikkaa. Tämä aikomus on jäänyt puolitiehen, koskapa uusien työpaikkojen sijasta vanhoja työsuhteita on lakkautettu 80 000. Tämä on pääministerin haastattelutunnillaan ilmoittama tieto, joten se voi olla epävarma, ja – kuten talouskolumnisti Christer Lindholm kirjoittaa – kaiken lisäksi valtio on tällä vaalikaudella velkaantunut entistä nopeampaan tahtiin.
Valtio tai hallitus luo melko vähän työpaikkoja. Kapitalistisessa järjestelmässä kun eletään, sen odotetaan luovan suotuisan ilmapiirin sille, että firmat perustavat uusia työpaikkoja. Se itse perustaa vain sen suhteellisen pienen ihmisjoukon, joka tarvitaan hallinnon välittömään pyörittämiseen. Yhdysvalloissakin valitetaan, että se ja se presidentti ei ole luonut työpaikkoja, kun taas aiempi se-ja-se perusti niitä paljon enemmän. Ja se on sentään malko kapitalistinen järjestelmä.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà luetteli Kansan Uutisten haastattelussa muutaman seikan, jotka ovat saaneet aikaan ”laman kaltaiset olot” Suomeen. Ne ovat:
1) työttömyysaste on yhtä korkealla kuin 1990-luvulla,
2) asuntojen hinnat ovat laskeneet paljon kasvukeskuksissakin,
3) kuluttajat ovat pessimistisiä,
4) kyse on kotitalouksien velkaantuneisuudesta, mikä liittyy asuntojen hinnan laskuun.
Viidentenä voisi lisätä, että julkinen velkaantuminen ei ole taittunut. Suomessa on kuitenkin 1990-luvulla nähty pahempiakin tilanteita.
Jos Suomessa on jokin kriisi, se on työttömyyskriisi. Työttömyysaste on virallisten ELY-aineistojen mukaan noin 7 %, mutta käytännön tuntuma kertoo korkeammasta työttömyydestä.
ETLA on väittänyt, että tämä olisi ukrainalaispakolaisten aiheuttamaa. Joku toinen taho on on väittänyt, että nouseva työttömyys johtuu reservistä, johon kuuluneet ovat nyt suurin joukoin ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Viralliset tilastot eivät tällaista väitettä tue.
Viikonvaihteessa YLE esitteli työllisyystilannetta eri puolilla Suomea. Aineisto oli pieni, asiantuntijat kuudesta ely-keskuksesta, mutta ainakin se oli ajantasainen. Yleinen viesti oli se, että työpaikkoja on tarjolla joillakin aloilla eikä Suomi ole kiinni.
Kun katsotaan koko Suomea, työtä on tarjolla hoiva-alalla, erilaisissa myyntitehtävissä, ravintola-alalla ja siivoustöissä. Pohjoisessa Keski-Suomessa (eteläinen ei ollut mukana) töitä on tarjolla sote-alalla, vanhustenhoidossa, henkilökohtaisina avustajina ynnä palvelualoilla. Pikaisella laskuopilla saan selville, että muissa maakunnissa työllistytään parempipalkkaisiin töihin kuin Keski-Suomessa.
Mutta silti: 1990-luvun suuren laman jälkeen työttömyysaste ei ole koskaan palautunut lähtötasolle. Tuskinpa Suomessa päästään enää oikeasti 7 prosentin työttömyyteen. Marinin hallituksen aikaan media iloitsi siitä, että työllisyysaste oli korkealla. Nyt sellaista astetta ei kukaan muista.
