Mikäli sinulla on todettu alaselän tai alaraajojen nivelrikko, ensimmäisenä tulee usein huoli: tässäkö tämä nyt oli – paheneeko tämä, joudunko lopettamaan liikkumisen, päädynkö leikkaukseen?
Useimmille nivelrikko ei tarkoita luopumista, vaan tekemisen muuttamista.
Kipu ei aina vastaa kuvissa näkyviä muutoksia. On tärkeä muistaa, että nivel voi näyttää kuvissa hyvin kuluneelta ilman suuria oireita – ja toisaalta kipu voi olla voimakasta, vaikka muutokset ovat vähäisiä. On myös hyvin tärkeä muistaa, että esimerkiksi polvikipu ei läheskään aina johdu nivelrikosta, vaikka sellainen kuvissa todettaisiinkin.
Moni pelkää, että diagnoosi johtaa väistämättä leikkaukseen. Näin ei aina ole vaan diagnoosin ja mahdollisen leikkaushoidon väliin mahtuu usein vuosia, joiden aikana voidaan tehdä paljon kivun helpottamiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi.
Mitä kannattaa välttää? Toistuva kova isku niveleen on haitallista. Juokseminen kovalla alustalla tai jyrkässä mäkisessä maastossa on monelle huono vaihtoehto. Myös raskasta lihasharjoittelua suurilla kuormilla tulee välttää.
Mitä kannattaa tehdä? Liikkua – mutta oikein. Kävely tasaisessa maastossa ja vesiliikunta sopivat useimmille hyvin. Pyöräily (kuntopyörä helpompi, mikäli kivut ovat kovia) on erinomainen vaihtoehto. Tuolloin esimerkiksi polvilumpio pääsee hyvin liukumaan nivelessä ja näin mahdollistetaan polven hyvä liikkuvuus, ja myös selän ja alaraajojen aineenvaihdunta ja verenkierto. Lihasharjoittelu on tärkeää, erityisesti etureisilihasten vahvistaminen. Lihasharjoittelussa kannattaa käyttää sellaisia painoja, joilla jaksaa tehdä vähintään 8 toistoa, mieluummin 10. Vältä liian suuria painoja!
Kipu johtaa helposti liikkumisen vähentämiseen. Se on ymmärrettävää, mutta haitallista. Kun liike vähenee, oireet pahenevat. Yksinkertainen sääntö toimii: liike, joka tuntuu hyvältä, on yleensä hyödyllistä. Liike, joka selvästi pahentaa kipua, vaatii muutosta. Kipulääkkeet ovat hyödyllisiä, mikäli ilman niitä liikkuminen ei onnistu.
Nivelrikko ei ole kenenkään syy. Taustalla on monia tekijöitä, kuten kuormitus, aineenvaihdunta ja matala-asteinen tulehdus.
Nivelrusto ei käytännössä uusiudu samalla tavalla kuin monet muut kudokset. Poikkeuksena todettiin eräässä Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, että oikein suunnatulla ja progressiivisesti etenevällä, vuoden kestävällä harjoittelulla voitiin lisätä nivelruston kasvua polvilumpion ja reisiluun välisellä alueella iäkkäämmillä naisilla.
Seuraavissa jutuissa pyrin omalta osaltani vastaamaan siihen, mistä nivelrikko johtuu – ja mitä sille voi käytännössä tehdä. Käsittelen myös, mitä tekemistä niin sanotulla “vampyyrihoidolla” on nivelrikon hoidossa sekä milloin leikkausta on hyvä vakavasti harkita ja keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.
