Auta meitä kehittämään Palokka-lehteä

(6 kysymystä)

Kylävara ohjaa yhteisölliseen varautumiseen

Kotivara on jo monelle tuttu konsepti: kotiin varataan ne tarvikkeet ja omaan mieleen ne asenteet, joilla selvitään itsenäisesti 72 tuntia kriisin sattuessa.
Mainos

Sopisiko mainoksesi tähän?

Kriisi voi olla esimerkiksi pidentynyt sähkökatko. Tällaisessa tilanteessa ei toki tarvitse jäädä neljän seinän sisälle viettämään aikaa, vaan voi hyvin ulkoilla ja tarkistaa naapurien tilanteen. Silloin kotivara laajeneekin kylävaraksi: yhteisölliseen huolenpitoon ja varautumiseen.

Kylävara on meneillään oleva hanke, jossa Suomen Kylät ry työskentelee kylien yhteisöllisen varautumisen vahvistamiseksi. Kylävara.fi-sivustolle on koottu käytännön ohjeita kylätasoiseen varautumiseen ja yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Yksinkertaisimmillaan se on arjen yhteisöllistä huolenpitoa niistä, jotka apua tarvitsevat, ja taitoja toimia yhdessä poikkeuksellisissa tilanteissa.

Turvallisuuden tunnetta omassa asuinympäristössämme rakentaa naapurien keskinäinen huomiointi tervehtimällä, lyhyellä juttutuokiolla postilaatikoilla tavatessa ja arkisella avulla. Yhteisöllisyys on keskeinen voimavara niin kylissä, kortteleissa kuin asuinalueillakin. Kylävaran toimintamalleja voikin hyvin hyödyntää myös pienemmissä asumisen yhteisöissä. Yhteisöllisyys kasvattaa luottamusta: tarvittaessa apua on saatavilla.

Talvi haastaa monesti meidät suomalaiset. Olen saanut naapuriapua auton vetämiseen ojasta ja loskan kolaamiseen pihatieltä. Lumeen jääneistä jäljistä on ollut hyvä myös varmistaa iäkkäämmän naapurin käyneen postilaatikolla ja siten asioiden olevan mallillaan. Tämän isompaa ei naapuriavun tarvitse aina ollakaan.

Kylävara-hanke antaa neuvoja järjestäytyneemmänkin varautumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kriiseihin voidaan varautua yhdessä keskustelemalla ja toimintamalleista sopimalla. Toiminnan perustaksi voidaan sopia yhteyshenkilö ja perustaa kyläturvaryhmä, joka tiedottaa ja pitää yllä turvallisuuteen ja häiriötilanteissa toimimiseen liittyvää keskustelua sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaisten suuntaan.

Järjestäytyneen avun kattavuudesta huolimatta meidän kaikkien olisi hyvä kulkea lähiympäristössämme silmät auki. Huomatuksi tuleminen ja avun antaminen luovat hyvinvointia ja merkityksellisyyttä elämään. Hymyillessä ei aina tiedä, kumpi avunannossa olikaan saamapuolella.

Muita juttuja

Sopisiko mainoksesi tähän?

Mainos

Lisää luettavaa

”Järki hoi älä jätä” –onko tekoälymessu uhka vai mahdollisuus?

Helsingin Paavalinkirkossa järjestettävä tekoälymessu herättää kysymyksiä: voiko tekoäly tuoda mitään merkityksellistä jumalanpalvelukseen, vai jääkö se vain pinnalliseksi jäljitelmäksi?
Palovaroitin katossa, jossa välkähtää punainen valo.

Yksi palovaroitin ei riitä – näin varmistat kotisi paloturvallisuuden

Moni uskoo, että yksi palovaroitin jokaista 60 neliötä kohden riittää, mutta todellisuudessa tämä ei takaa riittävää paloturvallisuutta. Asunnon pohjaratkaisu, huoneiden määrä ja palovaaraa aiheuttavat tekijät on otettava huomioon palovaroittimien sijoittelussa.

Pola Ivanka – Tikkakoskelta tähdeksi, varuskunnan varjosta valokeilaan

Mika Tepsa kasvoi Luonetjärven kasarmien kupeessa, sillä hänen isänsä oli upseeri