Auta meitä kehittämään Palokka-lehteä

(6 kysymystä)

Vapaaehtoista kansalaisaktiivisuutta Palokan hyväksi

Aikoinaan esimieheni totesi, että ”vapaaehtoinen kansalaisaktiivisuus vie yhteiskuntaa eteenpäin”. Pelkistetty ja vähäeleinen lause pitää sisällään viisautta ja näkemystä elinpiiriimme liittyvästä merkittävästä ilmiöstä.
Mainos

Sopisiko mainoksesi tähän?

Kautta aikain ovat kansalaiset osallistuneet oman yhteisön toimintaan ja kehittämiseen, järjestäneet talkoot ja lumityöt, urheilukisat ja iltamat. Isät ovat auranneet luistinradat ja äidit paistaneet piirakoita tapahtumiin. Viime aikoina on kuitenkin tämänlainen osallistuminen alkanut kovasti hiipumaan. Maaseudulla väki on edelleen aktiivisempaa toimimaan oman yhteisönsä eteen, kenties yhteiskunnan järjestämien palveluiden puutteessa. Kaupunkeja lähestyttäessä sen sijaan vahvistuvat odotukset, joiden mukaan kunnan tai valtion on järjestettävä palvelut.

Kansalaiset ovat kovaa vauhtia passivoitumassa omien yhteisöjensä jäseninä, mikä on jättämässä aukon elinvoimaisen ihmisyhteisön toteutumiseen. Perinteisiä yhdistyksiä lopetetaan, urheiluseurat ja muut harrastusyhdistykset potevat pulaa aikuisista ja paikallisesti omaleimaiset tapahtumat hiipuvat. Ollaanko menettämässä jotain arvokasta? Luulen, että moni toivoo silti sisimmässään perinteistä lämmintä yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä oman elinpiirin eteen.

Yhteiskuntatieteilijät ovat arvioineet, että ihminen pystyy sitoutumaan ja kokemaan omaksi yhteisöksi enintään noin 150 ihmisen joukon. Tämä vastannee perinteistä kylää. Sitä suuremmassa yhteisössä yksilön ote kirpoaa ja vastuunotto jätetään ”korkeamman haltuun”. Kaupunkikehityksen yhtenä visiona on ehdotettu, että kaupungit pitäisi jakaa kyläyhteisöä vastaaviin yksiköihin asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi. Jos Palokka jaettaisiin tällaisiin yksiköihin, niitä pitäisi olla jopa sata – aika mahdoton ajatus. Tällaista kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Joillakin asuinalueilla on aktivoiduttu järjestämään asukkaille yhteisiä tapahtumia ja tekemään aloitteita alueiden kehittämiseen, mikä on erinomainen asia.

Palokka-seura pyrkii edustamaan jo pienen kaupungin mittasuhteisiin kasvanutta Palokan aluetta. Lähtökohdat ovat ihan kelvolliset, sillä edustettavana on Jyväskylän seudun houkuttelevin asuinalue ja keskusteluyhteys Jyväskylän kaupungin hallinnon kanssa on hyvä. Yhteyksien vahvistaminen tärkeimpien sidosryhmien: alueen asukkaiden, muiden yhteisöjen ja yritysten kanssa kaipaa sen sijaan edelleen kehitystä. Seuran jäsenmäärä on vaatimaton väestömäärään nähden, yhteistyön vahvistamisessa muiden yhteisöjen kanssa olisi paljon potentiaalia ja yritysten tuki toiminnalle olisi elintärkeää. Palokka-seura tarjoaa väylän vapaaehtoisen kansalaisaktiivisuuden kanavoimiseksi elinpiirimme edistyksen hyväksi. Toivomme siis jäsenmäärän lisääntymistä ja toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi.

Yhdistys toimii mahdollisimman pitkälti jäsenistönsä kautta. Silloin toiminnalla on todellista vaikuttavuutta. Toiminnan pyörittäminen vaatii kuitenkin myös vastuuhenkilönsä. Jotta osallistuminen ei kuormittaisi kohtuuttomasti harvoja henkilöitä, on aiheellista vaihtaa ajoittain vuoroja. Palokka-seuran tämän kevään vuosikokous päätti, että on minun vuoroni hoitaa seuran puheenjohtajuutta pitkäaikaisen, seuraa mallikkaasti vetäneen Vesa Välilän siirtyessä hallituksen jäseneksi.

Toivotan lämmintä ja valoisaa kevätaikaa kaikille

Muita juttuja

Mikä olisi parempi tapa jatkaa vappupäivän viettoa kuin

MLL Palokan paikallisyhdistys ry järjestää Lapsiperheiden karkelot -tapahtuman

Sopisiko mainoksesi tähän?

Mainos

Lisää luettavaa

Palokan kulttuurin kulmakivi -palkinto.

Palokan kulttuurin kulmakivi Mikko Oinoselle

Palokka-lehden Palokan kulttuurivaikuttajan palkitseminen tapahtui nyt jo kymmenennen kerran.
Neljä miestä seisovat hiekoitussepeliämpärit kädessä vierekkäin hiekoitussepelikasan edessä.

Ei liukastella!

Jyväskylän Kristillisdemokraatit toteuttivat hyväntekeväisyystempauksen, jossa jaettiin 20 000 kiloa hiekoitussepeliä kotitalouksille.

Mielipidekirjoitus | Yltiöyksilöllistä menoa: Vahvuutta vai harhaa?