Milloin etätyö on suomalaista työtä? Jos Suomen kansalainen tekee sitä Suomeen rekisteröidyn työnantajan palveluksessa? Onko kotityö suomalaista työtä, vaikkei palkkaa maksetakaan?
Mutta entäpä pakkotyö, orjatyö, pätkätyö tai tihutyö? Ne lienevät jotakin, josta pitää päästä eroon rakentamaan yhteistyössä parempaa Suomea.
On myös maita, joissa työehdot ovat Suomea huonommassa jamassa. YK:n ja sen alajärjestöjen raporteissa Saudi-Arabia mainitaan usein yhteiskuntana, jossa kukaan eurooppalainen ei suostuisi työskentelemään, sorry että sanon näin.
Joskus asiat ovat olleet paremmin. Vuonna 1962 kuningas Faisal lakkautti kuninkaallisella asetuksella orjuuden Saudi-Arabiassa, ja Jemen seurasi perässä. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin siirtotyöläiset kärsivät edelleen räikeästä työvoiman hyväksikäytöstä. Naimisissa olevat naiset saavat tosin jo käydä autokoulun ja ajaa autolla, aviomiehensä suostumuksella tosin.
Monet taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että Saudi-Arabia on palannut orjatyöhön, vaikka kuningas ei asiaa puhukaan. Ulkomaalaiset muodostavat valtaosan Saudi-Arabian työvoimasta. Viimeaikaiset työtilastot osoittavat, että ulkomaalaisia työntekijöitä on noin 14 miljoonaa, mikä on noin 77 % kuningaskunnan työllisestä väestöstä.
Mutta mitä Saudi-Arabiassa on nyt meneillään? Viime vuonna on kuulunut uutisia, että kafala olisi epäsuosiossa ja se pitäisi poistaa. On vaikea sanoa, mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei. Sitä on vaadittu poistettavaksi, mutta liike-elämä haluaa pitäytyä entisessä ja pitää työvoimakustannukset alhaisina.
Toivottavasti Saudit muistavat, että YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan ”jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan”.
