Et välttämättä mistään. Se ei yleensä aiheuta kipua tai kuumetta, eikä sitä voida todeta yleisesti käytetyillä laboratoriokokeilla. Joitakin vihjeitä kuitenkin on. Vyötärölle kertyvä sisäelinrasva sekä verensokerin, verenpaineen ja rasva-arvojen muutokset voivat liittyä hiljaiseen tulehdukseen. Yksinään ne eivät kuitenkaan todista sen olemassaoloa.
Hiljaisen tulehduksen ehkä kiinnostavin piirre on, ettei se sammu kunnolla. Tavallinen tulehdus käynnistyy, tekee tehtävänsä ja rauhoittuu. Jos elimistö saa jatkuvasti uusia pieniä ärsykkeitä, tulehdus voi sen sijaan jäädä kytemään. Myös sisäelinrasva voi ylläpitää tätä tilaa.
Ensimmäisessä osassa jäi avoimeksi kysymys: miten ihmeessä valtimon seinämään voi muodostua luuta?
Pitkittynyt tulehdus voi muuttaa solujen keskinäistä viestintää. Valtimon seinämän solut voivat alkaa käyttäytyä luuta muodostavien solujen tavoin. Vuosien kuluessa seinämään voi muodostua kalkkia ja jopa luuta tai luuydintä muistuttavaa kudosta. Verisuonten kalkkeutuminen ei siis olekaan vain kalkin passiivista kertymistä, vaan aktiivinen biologinen tapahtuma.
Samassa ateroskleroottisessa valtimon seinämässä voi muodostua plakkeja. Jos plakki vaurioituu tai repeää, sen pinnalle voi syntyä verihyytymä. Se voi tukkia verenkierron ja johtaa esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktiin.
Entä ruoka? Yksittäinen ateria ei ratkaise terveyttämme, mutta sen vaikutus voi kestää yllättävän pitkään. Runsaan rasvaisen aterian jälkeen erään tulehdusta kuvaavan merkkiaineen on tutkimuksissa havaittu olevan korkeimmillaan keskimäärin vasta noin kuuden tunnin kuluttua. Ateria on silloin jo kauan sitten unohtunut.
Ratkaisevampaa on kuitenkin se, mitä tapahtuu päivästä toiseen. Kasvikset, marjat ja hedelmät, täysjyväviljat, kala ja pehmeät kasvirasvat liittyvät tulehdusta rauhoittavaan suuntaan. Runsas kovan rasvan ja sokerin käyttö, pitkälle jalostetut ruoat sekä toistuvat hyvin suuret ateriat voivat vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan.
Yksi helppo muistisääntö on viisi kourallista kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä. Yksittäisestä herkuttelusta ei siis kannata potea huonoa omaatuntoa. Paljon tärkeämpää on se, millaiseksi syömisemme muodostuu viikkojen, kuukausien ja vuosien aikana.
Asialle voi siis tehdä jotain. Elämäntapamuutokset saattavat palkita yllättävän nopeasti: olen nähnyt yli 70-vuotiaan munuaispotilaan munuaistoiminnan paranevan merkittävästi pitkäjänteisten elämäntapamuutosten jälkeen.
HILJAINEN TULEHDUS – MUISTA NÄMÄ
Et välttämättä tunne sitä. Tulehdus voi kyteä pitkään oireetta.
Vyötärö voi antaa vihjeen. Sisäelinrasva voi ylläpitää tulehdusta.
Tulehduksen pitäisi myös sammua. Jatkuva kuormitus voi pitää sitä yllä.
Ateria on jo unohtunut – elimistö ei. Runsasrasvaisen aterian jälkeen tulehdusta kuvaava merkkiaine voi olla korkeimmillaan vasta noin kuuden tunnin kuluttua.
Valtimon kalkki ei ole vain kalkkia. Verisuonen seinämään voi muodostua jopa luuta ja luuydintä muistuttavaa kudosta.
