Luvattomat graffitit, töhryt, roskaantuneet alueet, hoitamattomat kiinteistöt, näkyvät romu- ja varastoalueet sekä risukoituneet ympäristöt heikentävät kaupungin viihtyisyyttä ja luovat kielteisen mielikuvan niin asukkaille kuin vierailijoillekin.
Keskustassa, asuinalueilla ja teollisuusalueilla on useita kohteita, joissa epäsiisteys näkyy hoitamattomina tontteina, rapistuvina julkisivuina, näkyvinä takapihoina ja erilaisina ympäristöhaittoina. Nämä ovat osa kaupunkilaisten jokapäiväistä ympäristöä, mutta myös ensimmäinen vaikutelma matkailijoille, uusille asukkaille ja yritysvieraille. Kaupungin vetovoima rakentuu ennen kaikkea siitä, miltä ympäristö näyttää ja tuntuu.
Kaupungin olisi syytä selvittää, kuinka rakennusvalvonnan, ympäristötoimen ja jätevalvonnan käytössä olevia keinoja voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena tulisi olla, että yleisölle näkyvät epäsiistit kohteet saadaan kuntoon johdonmukaisesti silloin, kun ne heikentävät kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä tai turvallisuuden tunnetta.
Samalla olisi perusteltua arvioida, voitaisiinko valvontaresursseja kohdentaa nykyistä enemmän julkisesti näkyvien epäsiisteyksien seurantaan ja korjaavien toimenpiteiden edistämiseen. Kaupunkiympäristön siisteydellä on suora vaikutus kaupungin imagoon, vetovoimaan sekä asukkaiden viihtyvyyteen.
Lisäksi kaupungin olisi hyvä raportoida vuosittain avoimesti graffitien, töhryjen ja muun ilkivallan aiheuttamista kustannuksista. Kyse on yhteisistä verovaroista, joten kuntalaisilla on oikeus tietää, kuinka paljon niiden korjaamiseen käytetään resursseja.
Kaupungin maine rakentuu ennen kaikkea arjen ympäristöstä. Siisti, hoidettu ja turvallisen oloinen Jyväskylä on paras mahdollinen käyntikortti asukkaille, yrityksille ja vierailijoille.
Siistimmän kaupunkiympäristön puolesta
Jari Colliander
(Kesk), valtuutettu,
Seurakuntavaaliehdokas,
Kirkko keskellä kylää
