“Oppilaisiin pitää ennen kaikkea uskoa”
Suomen PISA-tulokset romahtavat ja innovaatiokyky hiipuu. Samaan aikaan Palokan Jokelan koulun oppilasryhmä Pinkit selvitti tiensä Suomen yrittäjyysfinaaliin – ensimmäistä kertaa historiassa. ’Pinkit’ – kolmen tytön porukka alakoulusta palkittiin Uskalla yrittää -finaalissa Suomen parhaana alakouluyrityksenä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun mestaruus tulee Jyväskylään.
Jokelan koulun opettaja ja yrityshankkeiden luotsaaja, Riina Patamaa, kertoo, että Pinkit eli 5-luokkalaiset Iina Rimpilä ja Aino Lauronen sekä 6-luokkalainen Olivia Brouk löysivät toisensa viime syksynä valinnaiskurssilla, kun Yrityssankari-yrityksiä alettiin kasaamaan mielenkiinnonkohteiden pohjalta. Aluekilpailussa he menestyivät loistavasti ja etenivät valtakunnalliseen finaaliin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Keski-Suomesta ollaan oltu mukana näin korkealla tasolla. Iina painottaa yrityksen idean rakentuneen myös vahvan ekologisen ajattelun varaan. Nuoret tytöt ottivat kestävän kehityksen omakseen ja päätyivät hyödyntämään toiminnassaan kierrätettyjä lasipakkauksia, jotka muuten olisivat päätyneet jätteeksi. ”Liotimme, putsasimme ja pesimme purkit moneen kertaan”, säestävät tytöt kuorossa yritykselle antamaansa työpanosta.
Jokelan koulun luokanopettaja Riina Patamaa noudattaa opetusfilosofiaa, joka haastaa perinteiset raamit. “Oppilaisiin pitää ennen kaikkea uskoa. En ole koskaan joutunut sellaiseen lopputulemaan, että olisin yliarvioinut oppilaan kyvyt. Päinvastoin. Heille pitää vain antaa tilaa ja mahdollisuus näyttää se”, Patamaa painottaa.
Opetustyö on tiimityötä
Alakoulun rehtori, Antti Tikkanen, kertoo luotsanneensa koulua rehtorin virassa kaksi vuotta. Hän jakaa kunniaa Riina Patamaalle erittäin menestyneestä reseptistä valmentaa lapsia yrittäjyyteen jo alakouluikäisestä saakka. Antti kertoo Riinan valinnaisaineina pitämien yrittäjyysopetusten olevan yhtiä suosituimmista koulussa oppilaiden kesken. Myös eräilytaidot kiinnostavat lapsia. Ylipäätänsä aineet – jotka valmentavat elämään ja joissa saa toteuttaa itseään kannustavan ja tukevan palautteen kera. Tikkanen ja Patamaa tarjoavat Jokelassa vanhan opiskelutavan uudistavaa mallia, sillä laajemmin katsottuna suomalainen koulujärjestelmä on ajautunut kriisiin.
Unohdammeko me nerouden kouluvuosina?
Moni tuntee ongelman: koulujärjestelmä on optimoitu tukemaan keskinkertaista massaa. Suuret luokkakoot, resurssileikkaukset ja standardoitu opetus pakottavat lapset samaan muottiin. Divergentti ajattelu – kyky nähdä asiat toisin ja luoda uutta – tulkitaan helposti häiriökäyttäytymiseksi.
NASA:n ja George Landin klassikkotutkimus osoitti jo vuosikymmeniä sitten, että 5-vuotiaista peräti 98 prosenttia yltää huippuluovaan, divergentin ajattelun tasolle. Aikuisista vain murto-osa kykenee samaan. Mitä näiden kouluvuosien aikana tapahtuu?
ADHD-diagnoosit ovat nousseet räjähdysmäisesti. Sen sijaan, että mahdollistettaisiin erilaiset oppimistyylit ja tahdit, lapsia saatetaan lääkitä sopeutumaan joustamattomaan järjestelmään. Opettajat ovat samassa puristuksessa: heiltä vaaditaan inkluusiota, huipputuloksia ja yksilöllisyyttä ilman riittäviä resursseja. Seurauksena on uupumusta sekä opettajilla että oppilailla.
Myötätunto opettajille
Luokanopettaja Riina kiteyttää melko lohduttomasti ajatuksensa opettajien nykytilanteesta mitä harvempi vanhempikaan pysähtyy ajattelemaan: “Jokainen, joka miettii, että opettajan työ on helppoa lyhyine työpäivineen ja pitkine kesälomineen on tervetullut koittamaan viikon, tai edes sen lyhyen työpäivän tätä hommaa. Voi olla melko silmiä avaava kokemus.”
Riina on ollut opettajana parikymmentä vuotta. Tässä tiivistyy, että kokemus on se mikä tekee asiantuntijan. Paperilla ja teoriassa moni asia saattaa vaikuttaa simppeliltä. Tittelillä ei tehdä kantavia lopputuloksia, vaan taidolla. Riina on tehnyt opetusvientiä pitkän uransa aikana myös ulkomaille, samoin kuin kooten erilaisia tutkimuksia pedagogiikan ympäriltä. Opettajan on oltava kuitenkin myös alakoulussa melkoinen moniosaaja. Yhteisvastuu lasten kasvattamisesta lienee ihanteellisin tilanne, jossa koti ja koulu kantavat yhtälailla vastuun lasten saattamiseksi yhteiskunnassa menestyviksi yksilöiksi eikä vastuu ja valvonta jää vain osin tapauksissa koululle.
Pois ulkoluvusta – kohti luomisen tasoa
Patamaan mukaan nykymaailmassa, jossa tieto on sekunnissa kenen tahansa saavutettavissa, pelkkä muistamisen taso on menettänyt merkityksensä. Kytkemällä oppiminen Pinkit-yrityksen tavoin oikeaan elämään, päästään oppimisessa Bloomin taksonomian alimmalta tasolta suoraan korkeimmalle: ymmärtämiseen, soveltamiseen ja luomiseen. ’Opettajankin pitää ajatella perinteisten opettajankirjojen ulkopuolelta’, Patamaa haastaa.
Vapaus tuo tuloksia, ei kaaosta
Jokelan Pinkit ovat esimerkki siitä, että toisin voi olla. He ovat rakentaneet oman yritysideansa, osallistuneet kilpailuun ja edenneet finaaliin – samalla kun he ovat suorittaneet normaalia alakoululaisen koulutyötä.
Tämä menestys ei synny tyhjästä. Se syntyy siitä, että oppilaille annetaan tilaa kokeilla, epäonnistua ja luoda jotain omaa. Se syntyy opettajasta, joka uskaltaa irrottaa ohjakset ja antaa nuorten johtaa.
Kun luovuus saa tilaa, tuloksena ei ole kaaosta vaan intoa, taitoja ja uskoa omaan tekemiseen. Pinkit eivät ole poikkeus – he ovat esimerkki siitä, mitä voisi olla enemmän.
PISA-pisteet eivät pelasta tulevaisuutta
Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi eivät ratkea vain PISA-tuloksilla. Ne ratkeavat sillä, osaammeko antaa tilaa erilaisille lahjoille ja ajatustavoille. Jokelan Pinkit ovat osoitus siitä, että kun nuorille annetaan mahdollisuus, he vievät sen pidemmälle kuin kukaan osasi odottaa.
Jyvässeudun Yrittäjät palkitsivat toukokuussa Jokelan Pinkit mainiosta yrittämisestä kunniankirjoin ja stipendein. Palkitsemisseremoniaa koululla johti puheenjohtaja Päivi Leminen Jyvässeudun Yrittäjistä.
Toimitus onnittelee Pinkkejä upeasta saavutuksesta ja toivoo, että tästä tulee monelle muullekin koululle inspiraatiota.
