Polkujuoksu on luontoliikuntaa, jossa nimensä mukaisesti juostaan poluilla. Polkujuoksussa vauhti, rasitus ja maisemat vaihtelevat ja lajissa kehittyy niin kestävyys, ketteryys, koordinaatio kuin tasapainokin. Vaihteleva maasto sekä haastaa että vahvistaa kehon lihaksia monipuolisesti. Vaikka polkujuoksu monin tavoin haastaa enemmän kuin asvaltilla juokseminen, on se kuitenkin myös nivelystävällisempää. Monotonisuus sekä iskutus puuttuvat polkujuoksusta. Polun pinta jalan alla on kallellaan milloin mihinkin päin, ja lähes aina epätasainen. Välillä on nostettava jalkaa enemmän, jotta pääse juuren tai kiven yli, välillä tihennettävä askelta sopivan jalansijan löytymiseksi. Välillä mennään ylöspäin, välillä alaspäin. Eteneminen poluilla on hitaampaan kuin asvaltilla on totuttu, siksi poluilla ei kannata kerätä kilometrejä vaan nauttia etenemisestä!
Polkujuoksu on harrastuksena Suomessa melko uusi, mutta viime vuosina harrastajien määrä on kasvanut hurjaa vauhtia. Viime vuonna myös erilaisiin polkujuoksutapahtumiin oli ennätysmäärä osallistujia. Innostuksen ymmärtää, sillä polkujuoksussa yhdistyvät hienolla tavalla luonnossa liikkuminen ja elämyksellisyys, lisäksi tapahtumissa on mainio yhteisöllinen tunnelma. Polkujuoksu vie eri tavalla uusiin maisemiin ja ympäristöihin kuin mihin lenkillä urbaanissa kaupunkiympäristössä on tottunut. Luontoympäristö ravitsee kehoa ja mieltä. Palokassa on loistavat mahdollisuudet polkujuoksuun, sillä Touruvuoren alue on täynnä mitä parhaimpia polkuja juoksemiseen ja tarjoaa myös haasteita mäkien muodossa.
Poluilla juokseminen keväällä kannattaa aloittaa samalla kaavalla kuin asvaltillakin juokseminen, maltilla. Kasvata määrää pikkuhiljaa, etene hitaalla vauhdilla ja muista pitää palautuspäiviä välillä. Maantiejuoksuun verrattuna polkujuoksussa on muutamia eroavaisuuksia. Poluilla juostessa tekniikkaa pitää hieman muuttaa. Jalkaa on nostettava maantiellä juoksemista enemmän, jotta eteneminen on turvallista ja kiven sekä juurien ylittäminen onnistuu ketterästi. Askelpituutta kannattaa lyhentää ja tihentää, jotta ehdit nopeasti reagoimaan maaston vaihteleviin muotoihin. Katse kannattaa suunnata noin metrin päähän, mutta seuraa jatkuvasti mihin polku vie, lue ja ennakoi maastoa. Näin pystyt tekemään jatkuvaa suunnittelua, mihin seuraavaksi askeleen astut ja miten siitä eteenpäin. Voit harjoitella tekniikkaasi esimerkiksi juoksemalla samaa lyhyttä polkupätkää useamman kerran peräkkäin, polku tulee tutummaksi mutta samalla uskallat nostaa vauhtia ja opit lukemaan polkua ja tekemään oikeita askelvalintoja. Milloin kannattaa astua kivien päälle ja milloin kannattaa astua kivien väliin, missä kohti on askellettava entistä tiheämmin jne. Myös loiva alamäki on loistava paikka tekniikan hiomiseen. Lisää vinkkejä polkujuoksuun saat vaikka Palokan Fysioterapian PT:ltä. Hauskoja hetkiä polkujuoksun parissa!