Vaikka venyttely voi tuntua miellyttävältä ja tuoda hetkellistä helpotusta, se ei aina poista kireyden taustalla olevaa syytä. Siksi pelkkä venyttely ei välttämättä ratkaise ongelmaa pitkäaikaisesti.
Kehonhuolto mielletään usein pitkiksi, paikallaan pidettäviksi venytyksiksi. Todellisuudessa liikkuvuutta voidaan kehittää monella eri tavalla. Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu koostuu aktiivisista liikkeistä, jotka tehdään mahdollisimman laajalla liikeradalla hallitussa tahdissa. Tällaiset harjoitteet kehittävät liikkuvuuden lisäksi myös lihasvoimaa, tasapainoa ja kehonhallintaa. Ne voivat myös toimia hyvänä valmistautumisena liikuntasuorituksiin sekä auttaa vähentämään jäykkyyden tunnetta arjessa.
Kireyden tunne ei aina tarkoita sitä, että lihas olisi lyhentynyt tai että sitä pitäisi venyttää enemmän. Taustalla voi olla esimerkiksi pitkäaikaista istumista, yksipuolista kuormitusta, vähäistä liikuntaa tai palautumisen puutetta. Joskus lihas voi tuntua kireältä myös silloin, kun se on heikko tai joutuu tekemään tavallista enemmän töitä. Tällöin aktiivinen harjoittelu voi olla venyttelyä tehokkaampi ratkaisu.
Tutkimuksissa on havaittu, että myös täydellä liikeradalla toteutettu voimaharjoittelu voi parantaa liikkuvuutta. Lisäksi aktiivinen liikkuvuusharjoittelu lisää lihasten verenkiertoa ja kudosten venytyksen sietokykyä. Kevyttä liikkuvuusharjoittelua voi tehdä päivittäin esimerkiksi taukojumppana, kun taas kuormittavampia harjoituksia voi sisällyttää muuhun liikuntaan muutaman kerran viikossa.
Venyttelyllä on edelleen paikkansa osana kehonhuoltoa, mutta jatkuvan kireyden hoidossa kannattaa tarkastella kokonaisuutta. Usein parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä liikkuvuusharjoittelu, riittävä lihasvoima, monipuolinen liikkuminen ja hyvä palautuminen. Näin keho pysyy toimintakykyisenä ja liikkuminen tuntuu sujuvammalta niin arjessa kuin liikuntaharrastuksissakin.
