Meidän keskushermostomme ohjaa ja kontrolloi elimistömme toimintoja, esimerkiksi silmät, tasapainoelin, pikkuaivot ja aivokuori toimivat yhteistyössä. Niin kauan kuin nämä hermoston osat toimivat sopivasti keskenään, on elimistöllä mahdollisuus toimia hyvin. Jos jokin näistä toimii liikaa tai liian vähän, alkaa ongelmia ilmaantua: huimausta, tasapainon ongelmia, päänsärkyä, kipuja, jäykkyyttä jne.
Aivokuori ohjaa tietoista ajattelua ja on toiminnan ohjauksessa vahvasti mukana. Eri aistinelimistä mm. silmistä, tasapainoelimestä, asentotuntoelimistä, tuntoaistimista tuleva tieto prosessoidaan aivokuorella. Aivokuori vastaa korkeimmista tiedollisista toiminnoista ja sinne tulevan aistitiedon perusteella se suunnittelee ja päättää, minkälaista käskyä lähtee takaisin elimistöön esim. lihaksille ohjaamaan liikkumista. Jos siis aivokuorelle tuleva tieto on jostain syystä vääristynyttä, aivokuori ei osaa käskyttää elimistöämme oikein ja siitä seuraa ongelmia mm. silmien, tasapainon ja kipujen suhteen.
Silmien toimintaan ja näköaistiin liittyy vahvasti silmiä liikuttavien lihasten ja niitä hermottavien hermojen toiminta. Silmien lihakset saattavat olla kuormittuneita esim. näyttöpäätetyöskentelyn tai kännykän tuijottamisen vuoksi. Tällöin silmiä liikuttavat lihakset eivät välttämättä jaksa liikuttaa silmiä kunnolla ja tuloksena saattaa olla esim. päänsärkyä, migreeniä, huimausta tai niska-hartiakipuja.
Tasapainoelimen toiminta saattaa myös häiriintyä korvan kaarikäytävien, otoliittielimen tai tasapaino/kuulohermon ongelmien vuoksi. Näistä seuraa helposti huteraa oloa ja huimausta. Myös pikkuaivojen toiminnassa voi olla toiminnallista häiriötä, jolloin liikkeiden ajoitus, tarkkuus tai rytmitys kärsivät.
Aivohermoja meillä on 12 paria ja ne lähtevät suoraan keskushermostosta. Aivohermot hermottavat silmiä, purentalihaksia, kasvojen lihaksia, kieltä, nielun aluetta, pään nyökkääjälihasta ja epäkäslihasta. Myös vagus- eli rauhoittajahermo on yksi aivohermoista. Näissä hermoissa voi olla samanlailla toiminnanhäiriötä kuin esimerkiksi kaikkien tuntemassa ääreishermossa, iskiashermossa. Aivohermoja voidaan myös tutkia ja kuntouttaa samoin kuin ääreishermoja.
Elimistöstä kulkee erilaisia kipua välittäviä hermoratoja aivoihin. Näitä ratoja pitkin kulkee myös kosketus-, kylmä-, lämpöja värinätuntemukset. Jos jokin näistä tuntoaistimuksista välittyy vääristyneenä, se vaikuttaa muihinkin tuntoaistimuksien kulkuun. Esimerkiksi jos kosketustuntoaistimus kipualueelta välittyy aivoihin heikentyneenä, se voi lisätä kivun tuntemusta.
Asiaan perehtynyt fysioterapeutti pystyy kartoittamaan näiden kaikkien hermoston alueiden toimintaa toiminnallisilla testeillä. Ja jos näissä testeissä löydetään toiminnanhäiriötä, lihasten, hermojen ja hermoston toimintaa pystytään erilaisilla harjoituksilla parantamaan.
