Auta meitä kehittämään Palokka-lehteä

(6 kysymystä)

Mielipide | Kulttuuripääkaupunki

Jyväskylä tunnetaan liikuntakaupunkina, mutta pitäisikö sen panostaa vahvemmin myös kulttuuriin?
Mainos

Sopisiko mainoksesi tähän?

Jyväskylä tunnetaan vahvana liikuntakaupunkina. Kaupunkistrategia määrittelee pyrkimyksen olla liikuntapääkaupunki, jossa on parhaat olosuhteet harrastaa liikuntaa ja urheilla. Perusteet pääkaupunkiasemaan ovat tietenkin olemassa, sillä kaupungissa on Suomen ainoa Liikuntatieteellinen tiedekunta sekä alan tutkimuslaitokset Huippu-urheilun instituutti KIHU ja LIKES, liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Sport Business School. Harrastupohja on vahva ja liikunnan olosuhteet ovat jo nyt kohtuullisen hyvät ja lisää rakennetaan vauhdilla.

Strategiat on juhlavia asiakirjoja. Niissä missiot ja visiot ottavat korkeita askelia. Missiolla on vahva uskonnollinen perinne, mutta vision määrittelyyn tarvitaan savolaisia, jotka sanovat että visio on yhtä kuin herrojen huaveet. Liikuntapääkaupunki on hyvä haave, missiona kulkekaamme sitä kohti, mutta sen ei pitäisi olla kaupungin ainoa ja muuta toimintaa rajaava tavoite.

Kaupungin ohjelmassa missio määritellään niin, että ”Edistämme kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä”. Tämä tavoite vaatii jo muutakin kuin pelkästään liikuntaa ja urheilua.

Mihin unohtui kulttuuri? Liikunta on tietenkin osa kulttuurin laajaa käsitettä, mutta pitäisikö kaupungin ottaa lujempi tavoite olla myös merkittävä kulttuurikaupunki? Ehkäpä jopa tuleva kulttuuripääkaupunki. Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capitals of Culture, ECOC) on nimetty vuodesta 1985 alkaen ja niitä rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on nimetty jo yli 40 kaupunkia. Suomessa Helsinki (vuonna 2000) ja Turku (vuonna 2011) ovat toimineet kulttuuripääkaupunkeina. Seuraavana on vuorossa Oulu vuonna 2026. Oulun valinta tapahtui vuonna 2021 ja tästä tittelistä kilpailivat silloin myös Tampere ja Savonlinna.

Jyväskylä haluaa, että se tunnetaan kasvavana ja kansainvälisenä sivistyskaupunkina. Sivistys kumpuaa jo kaupungin historiasta ensimmäisten suomenkielisten oppilaitosten myötä. Pohja on hyvä, mutta vielä tarvitaan rohkeita askelia, jotta nousemme maamme johtavaksi kulttuurikaupungiksi ja miksipä ei 2030-luvulla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Muita juttuja

Lehesvuoren alueen asukkaat vastustavat maankaatopaikan sijoittamista Perä-Palokkaan, sillä

Ravintola Poppari perjantaina 21.03. klo 19.00-21.00.

Sopisiko mainoksesi tähän?

Mainos

Lisää luettavaa

Kalle Tossavainen kaksi kultamitalia ja yksi hopea kaulassaan, punaiset sukset ja sauvat käsissään.

Kalle Tossavaiselle tupla Suomen mestaruus, hopea sekä valinta EYOF-kisoihin

Tikkakoskelainen hiihtolupaus Kalle Tossavainen nappasi nuorten SM-hiihdoista kaksi kultaa ja yhden hopean. Huippusuoritukset toivat hänelle myös paikan EYOF-kisoihin.

Perintöveron poistaminen – ja muita tarinoita

Tapani Kaakkuriniemen kolumnissa on nostettu tällä kertaa esille perintövero.
Kamarikuoro Braxénin jäsenet seisovat riveittäin päällään mustat vaatteet. Miehien kaulaa värittää pinkit kravaatit ja naisilla on vaaleansiniset huivit.

Kamarikuoro Braxén Jyväskylässä

Kamarikuoro Braxén juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Yhteisvastuukonsertissa Kuokkalan kirkossa lauantaina 8. helmikuuta klo 18.