Kevään suureen juhlaan vappuun liittyy paljon odotuksia, toivotaan lämmintä säätä, ystävien tapaamisia ja piknikkejä puistoissa. Varsin usein juhlat pilaa perinteinen vappusää, joka voi olla räntäsadetta, tuiskua, kovaa tuulta ja jopa lunta. Harvemmin lämpölukemat ovat olleet kaksinumeroisia. Pitäisikö kevään juhlat siirtää lämpöisempään aikaan? Voisihan kevään suuri juhla olla vaikka 1. kesäkuuta. Koulut on juuri päättyneet, monella työssä käyvällä alkaa kesäloma ja lämpöäkin on.
Vapun vietolla on todella pitkät perinteet, joiden taustalla on vanhat keskieurooppalaiset kevätjuhlat, talvi oli takana ja kesä saattoi alkaa. Valpurinyö oli Saksassa tunnettu myös noitien ja taikuuden yönä.
Ylioppilaiden vapun vieton traditio tuli Ruotsin kautta Turkuun. Suomalaiset olivat aiemmin tottuneet juhlimaan sääolosuhteiden vuoksi kesän käynnistymistä hieman myöhemmin, Flooran päivän aikoihin. Työväki oli järjestänyt kevätkävelyitä myös säiden mukaan ja karjakin päästettiin laitumelle vasta silloin kun ruoho jo vihersi.
Tiukemmin vapun vieton kalenteriin naulasi se, kun vapusta tuli kansainvälinen työväenjuhla. Eipä moni sitä arvaa, että vappumarssit lähti liikkeelle USA:sta. Kyllä vaan, Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen ja nimeen omaan 1.5., sillä se oli perinteisesti päivämäärä, jolloin työsopimukset uudistettiin Yhdysvalloissa.
Myös toinen kevään juhla on lähtöisin Amerikasta asti. Äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Päivän ”äitinä” oli amerikkalainen Ann Jarvis, joka halusi järjestää kaikille äideille omistetun juhlapäivän. Vuonna 1914 äitienpäivästä tuli Yhdysvalloissa virallinen liputuspäivä. Suomessa äitienpäivää alettiin viettämään 1910-luvulla ja 1920-luvun lopulla ja sen paikaksi vakiintui myös meillä toukokuun toinen sunnuntai. Ruotsissa päivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Olisiko meidänkin pitänyt ottaa Ruotsista mallia?
Toivotaan, että saamme viettää tänä keväänä äitienpäivää oikein lämpöisessä säässä.
