Luonto on meille suomalaisille erityisen rakas paikka. Läheisestä luontosuhteestamme kertovat ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, tuhannet luontopolut ja 41 kansallispuistoamme. Hoidettujen ja säntillisten puistojen sijaan suomalaisissa kaupungeissa korostuu lähiluonto. Jyväskylässä jokainen pääsee kävellen lähimetsään lähes käden käänteessä.
Kaupunkimme kasvaessa on tärkeää huolehtia kaavoituksen kautta, ettei lähiluontoa tuhota. Uusillakin asuinalueilla on turvattava luonnonläheisyys: viihtyisä kaupunkimainen asuminen ilman suurkaupungeille tyypillisiä betoni-brutalismin ongelmia. Lähiluonto ja sen virkistyskäyttö ovat avain viihtyisään elinympäristöön, joka tukee sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia.
Metsienhoidossa on otettava huomioon lähellä asuvien kaupunkilaisten tahtotila. Kaupunkialueilla liian voimakkaat hakkuut voivat heikentää metsien virkistysarvoa, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lisätä melusaastetta. Lähimetsän viihtyvyys ja käyttömahdollisuudet kärsivät, jos niitä kohdellaan pelkästään talousmetsinä.
Pehmeämmillä hoitomenetelmillä, kuten alaharvennuksilla, joissa poistetaan huonolaatuisia puita, voidaan ylläpitää metsien elinvoimaisuutta ilman, että ne menettävät vetovoimaansa kaupunkilaisten takapihoina ja ulkoilualueina. Kaupunkimetsät ovat arvokas osa asukkaiden elämää ja hyvinvointia. Raskaat metsäkoneet mylläävät mennessään polut ja marjapaikat ja harvemmin sopivat kevyisiin harvennustöihin.
Meidän on tehtävä työtä sen eteen, että Jyväskylän lähiluonto säilyy tuleville sukupolville. Kaupunkilaisten on saatava vaikuttaa lähimetsien käyttöön ja hoitoon. Lähiasukkaita on kuultava ennen hakkuiden aloittamista kaupungin mailla. Asukkaiden virkistyskäytössä oleva kaupungin omistama lähimetsä ei ole talousmetsä, eikä sitä sellaisena tulekaan kohdella.
