Auta meitä kehittämään Palokka-lehteä

(6 kysymystä)

Mielipidekirjoitus | Yltiöyksilöllistä menoa: Vahvuutta vai harhaa?

Mainos

Sopisiko mainoksesi tähän?

Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut vuosikymmeniä, millaisia me ihmiset olemme. Nykyajan ihmiskuvaa hän pitää yltiöyksilöllisenä (HS 4.3.).

Yltiöyksilöllisyys tarkoittaa korostunutta itsenäisyyttä ja henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista yhteisön edelle, usein muiden kustannuksella. Se voi näyttäytyä itsekeskeisyytenä, kilpailuhenkisyytenä ja heikentyneenä solidaarisuutena.

Yltiöyksilöllisyydellä on yhteys narsismiin, sillä molemmat painottavat omia tarpeita ja saavutuksia. Narsismi sisältää myös huomionhakua ja empatian puutetta. Sosiaalinen media tarjoaa tälle käyttäytymiselle alustan, jossa itsensä korostaminen, draaman luominen ja muiden vähättely voivat tuottaa huomiota ja vahvistusta.

Olemmeko liukumassa yhä enemmän toimintatapaan, jossa huomionhaku, impulsiivisuus ja manipulointi nähdään jopa strategisena viisautena?

On vaarallista, jos erimieliset ohitetaan ja päätökset jyrätään ilman keskustelua. Yhteisten asioiden hoitamisessa tämä ei edistä yksilöiden eikä yhteiskunnan parempaa tulevaisuutta.

Yltiöyksilöllisyys voi kuitenkin tuottaa hyötyä luovuudessa, yritteliäisyydessä ja itsenäisessä ajattelussa. Sen haittapuolia voidaan vähentää suuntaamalla itsenäisyys yhteiseen hyvään, kuten vastuuseen ja yhteistyöhön.

Tasapaino löytyy, kun yksilön vapaus yhdistyy empatiaan ja merkityksellisiin ihmissuhteisiin.

Olisimmeko valmiita kiinnittämään enemmän huomiota näkymättömiin taustavaikuttajiin? Voisimmeko löytää hyödyntämätöntä potentiaalia juuri niistä, jotka eivät säkenöi yksilökeskeisessä valokeilassa?

Meidän tulisi kuunnella, tallentaa ja oppia vanhemmilta sukupolvilta.

Ikäihmiset äänestäkööt edelleen vaaleissa painavalla elämänkokemuksen mandaatilla! Aikaisempien yhteiskunnallisten kriisikausien johtajilla olisi myös arvokkaita huomioita, jos olisimme valmiit kuuntelemaan.

Nostetaan enemmän esiin heitä, jotka tuovat asiansa esille toisia kunnioittaen, vastuullisesti ja rakentavasti. He ansaitsevat enemmän tilaa päätöksenteossa ja johtamisessa.

Muistetaan, että elämme aina suhteessa toisiin – ja juuri siinä piilee yhteisön voima.

Muita juttuja

Elokuun 22. päivänä Leppälahden Tervalassa riitti vilskettä, kun

Tekoälyllä tiivistetyn Palokka-lehden kansikuva. Sini-violetti liukuväri taustoittaa kuvitusta tekoälyn tiivistämisoperaatiosta.

Syyskuun numerossa juhlitaan veteraaneja, kyliä ja maailmanmestaria, pohditaan

Sopisiko mainoksesi tähän?

Mainos

Lisää luettavaa

MLL Tikkakoski – Tapahtumat tammikuussa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tikkakosken yhdistyksen järjestämiä tapahtumia vuoden alussa.
Ison kiven ohi, puiden välistä kulkee polku metsän keskellä.

LAJI- JA LUONTOKATO UHKA MYÖS IHMISELLE

Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Vuotuinen ajantieto (Otava 1997) marraskuusta seuraavaa: ”Marraskuun nimi johtuu luonnonsuhteista, mitä kuvaa sanontatapa ”maa on martaana”. Sana marras näet kuulunee vanhaan indoeurooppalaisen kuollutta merkitsevään sanaperheeseen ja lienee Suomessa ns. arjalainen lainasana yli kahdentuhannen vuoden takaa”
Joonas Könttän profiilikuva keltaisella taustalla.

Lähtölaukaus kasvuun?

Merkit Jyväskylän vaikean talous- ja työttömyystilanteen kääntymiseksi ovat ilmassa.