Viime talvena ja muutenkin suurimman osan kahdettatuhannetta kahdettakymmenettäviidettä vuotta (2025) Jyväskylän paikallisliikenne oli hyvin sekaisin, kun Vapaudenkatu oli katkaistu niin, että siitä tulikin Pakonkatu. Sen tilalle ilmeisesti rakennettiin ajotietä pysäköintihalliin. Kun tämmöinen keskivertopalokkalainen matkusti linja-autolla kaupunkiin, piti tietää, että auto kääntyisi Vapaudenkadulta vasemmalle nokka kohti vanhaa rautatieasemaa.
Kun kesä kääntyi syksyksi, lehdessä luki että Pakonkadun katusulku puretaan ja liikenne pääsee kulkemaan suoraan. Matkustin kaupunkiin, mutta eipä menty vieläkään suoraan Vapaudenkatua pitkin.
Sitten jonakin marraskuisena päivänä kaksseiska, tai mikä sen numero- ja kirjainyhdistelmä nyt onkaan, pysähtyi torin laitaan. Matkustajat kömpivät ulos minua lukuunottamatta. Muiden poistuttua kysyin kuskilta, mihin tämä auto menee. Hän vastasi että keskustaan.
Puolen sekunnin aikanakin ehtii tuumaamaan monenlaista. Olin uskonut viimevuotisen totuuden, jonka mukaan olimme, linja-auto ja minä, juuri kaupungin keskustassa. Keskusta on mustan aukon kaltainen eli sillä on kova vetovoima. Jyväskylän mustaa aukkoa välttääkseen linja-auto lähti kiertämään keskustaa päästäkseen Vapaudenkadulle ja edelleen kaupunginkirjaston luo.
Aiemman, siis vuoden 2024 paikanmäärityksen mukaan Jyväskylän kaupungin keskusta oli jotakuinkin Asema-aukion laidalla. Mutta jäinkin miettimään, missä se keskusta nyt on. Nykyinen kaupunginkirjasto on kuulemma siirtynyt pois keskustasta, ja se pitää siirtää Asemakadun yläpäähän entisen lyseon luo, koska siellä on uusi keskusta. En ole aivan selvillä, mitä tulee kirjaston tämänhetkiselle tontille, mutta epäilemättä se ei jää tyhjäksi.
Täällä on opittu ”täydentämään” kaupunkirakennetta niin, että aukot täytetään tarvittaessa vaikka umpeen. Jyväskylässä pyritään asumisessa, toimimisessa ja olemisessa tekemään tiiviimmin, korkeammalle, tehokkaammin.
Jyväskylän keskusta on vaikea määritellä. Yli 50 vuotta sitten se oli käsitykseni mukaan Aren aukiolla. Siellä oli se nollapiste, josta mitattiin välimatkoja muualle, sinne minne kulloinkin oli tarve mitata: Lievestuoreelle, Ouluun tai Tampereelle. Välimatkoja on nyt hankala mitata, kun Aren aukiolle ei ole päässyt ajoneuvolla yli 20 vuoteen.
Jospa oletetaan, että kaupunki keskustan raja lähtee Taulumäeltä, kulkee Tourujokea pitkin alas, rajautuu rautatiehen ja kurkottuu lounaassa nappaamaan yliopiston vanhan kampuksen itseensä ja luikertelee Harjua pitkin takaisin Taulumäelle, niin siitä keskipisteeksi saadaan ehkä nykyinen kauppatori. Ahtaampi määritelmä sanoo, että keskusta on yhtä kuin ns. kompassiaukio.
Jos taas yritetään määritellä Jyväskylän kunnan keskipisteen sijainti, tulee ehkä vaikeuksia, koska alue on laaja ja vesistöjen rikkoma. Näin tekemällä saataisiin varmasti esiin äärikeskusta.
