Ryhmässä jaetaan malleja, osaamista ja tekniikoita sekä tietysti nyplätään. Paikalla oli tällä kertaa Raili Liimatainen, Marja-Liisa Riikonen, Aila Niittonen, Ritva Turtiainen, Pirjo Isoaho ja Tiina Hyvärinen. Vaikka ryhmä on vasta vuoden verran kokoontunut Visalassa, porukka on tuntenut toisensa jo kymmenisen vuotta. Nyplättiin ennen Sepänkeskuksessa vastaavanlaisena ryhmänä ja kansalaisopiston kursseilla. Kaikki harrastavat muitakin kädentaitoja.
Pitsinnyplääminen vaatii joitakin tarpeellisia työkaluja. Ensin on oltava nypläystyyny johon kiinnitetään mynsteri eli ”karttakuva” nyplättävästä kuviosta. Nypläyslanka puolataan nypylöille pariksi. Lanka kiinnitetään mynsterin pistekuvioon nuppineuloilla nypläystyön edistyessä. Nyplääminen tapahtuu neljää nypylää siirtäen tietyssä järjestyksessä, lyönneistä muodostuu joko kokolyönti, liinalyönti tai puoli/verkkolyönti, eli tietynlainen solmu lankaan. Usein kerrotaan nypläyksen olevan niin helppoa kuin neljään laskeminen, koska yleisin lyönti on kokolyönti ja siinä on neljä lyöntiä.
Kiehtovia kuvioita
Nypläämisessä kiehtoo muun muassa tekemisen hitaus. Kiehtovaa on nähdä kuvio muodostuminen solmu solmulta. Hiljaa hyvä tulee, eikä yhdessä illassa paljon saa aikaiseksi. Pieniä töitä, kuten viisisenttimetrinen joulutähti tai tonttu valmistuu noin tunnissa. Liinat ja pitsireunukset vievät hyvin paljon aikaa, postimerkin kokoinen edistyminen illassa on melko normaali vauhti.
Mitään erikoisia vaatimuksia harrastuksen aloittamiseksi ei ole. Sorminäppäryyttä tietysti vaaditaan, sekä tarkat silmät ja keskittymistä että pystyy lukemaan tarkkaan ohjetta.
Kuten muillakin intohimoisilla harrastajilla, välineistöä nyplääjille kertyy runsaasti. Nypläystarvikkeita saattaa olla huoneen verran. On tyynyjä, kirjallisuutta, mynstereitä, lehtiä, nypylöitä ja tietysti lankoja. Yksi nypläystyyny saattaa olla 60 senttimetriä leveä ja viitisentoista korkea. Monesti tyynyjä on useampi ja kaikissa niissä keskeneräinen työ.
Nypläystyynyjä ja nypylöitä valmistetaan myös Suomessa. Periaatteessa tyynyt ja nypylät sekä neulat kestävät sukupolvelta toiselle. Paljon löytyy tarvikkeita myös käytettynä, kun vanhemmat ihmiset lopettavat harrastuksen.
Nuoretkin kiinnostuneita
Visalan nyplääjien perheissä ja tuttavapiirissä myös nuoret ovat innostuneet kokeilemaan. Nuorin aloittaja on ollut kolmevuotias, nyt jo kahdeksantoista ja edelleen harrastaa. Pirjolla on monta aktiivista läheistä nuorta. Hän opettaa nypläystä Oulun seudulla. Marja-Liisa on opettanut omat tyttäret ja heidän lapsia nypläämään. Käsityötaito siirtyy sukupolvelta toiselle. Lapsen kiinnostus herää, kun isovanhemmat tai vanhemmat puuhastelevat. Kunhan nypylät pysyvät kädessä, voi alkaa solmuja sitomaan. Nyplääjillä on yhdistävänä yhdistyksenä Suomen Pitsinnyplääjät ry. Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi pientä jäsenmaksua vastaan. Yhdistys julkaisee jäsenlehtenä Pitsiposti -nimistä lehteä. Raili on Suomen Pitsinnyplääjien hallituksessa, pitää siellä meidän puolta viemällä terveisiä ja toisaalta tuo viestiä mitä suuremmilla vesillä tapahtuu.
Materiaalit muuttuneet
Paljon uutta ei nypläystekniikoihin ole tullut. Muutosta sen sijaan on tapahtunut materiaaleissa. Paljon nyplätään nyt paksujakin lankoja, jopa köysiä. On metallilankaa, villalankaa ja naruja. Paksusta langasta saa nopeammin näyttävää. Perinteisesti nypläyslangat ovat olleet puuvillaa, pellavaa ja silkkiä, hienoimmillaan ohuen ohuita.
Ennen nyplättiin paljon pöytäliinoja, reunapitsejä ja vaatepitsejä. Nykyään tehdään korvakoruja, tauluja, pieniä koristeita esimerkiksi joulupalloja ja -koristeita. Yleensä aloitetaan kirjanmerkillä jonka nypläyksessä opetellaan peruslyönnit. Arkisessa menossa liinoja ei raaski pöydällä pitää, eikä kodeissa nykyisin ole tapana olla sivu- tai kahvipöytiä, joilla liina perinteisesti on ollut.
Kansallispukujen tykkimyssyihin pitsiä vielä nyplätään.
Kaikkia tekniikoita ei yhdessä ihmisiässä ehdi oppia. Myös kuvioita on lukematon määrä. Jotkut tykkää geometrisistä kuvioista, joissa on oltava tarkkana, että kulmat ovat teräviä ja linjat suoria. Toinen tykkää luonnollisista kaarista ja tekee kukkakuvioita.
Visalassa on nähtävillä nypläystöillä koristeltu kuusi. Syksyn näyttelyn jälkeen se päätettiin jättää esille. Sitä on moni käynyt katsomassa ja toki voi vieläkin piipahtaa. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoiltaisin. Ryhmään on kaikki tervetulleita vaikka vaan uteliaisuudesta.
