Palveluluihin suunnitellut rahat eivät riittäneet ja alijäämää oli kertynyt 113 000 000 euroa. Tänä vuonna alus kulkee vielä syvemmässä ja alijäämä kasvaa jälleen 100 miljoonalla. Tämä oli jo liikaa varustamon hallitukselle ja kapteeni sai jättää pestinsä. Veikkaanpa, että näin käy myös perämiehelle (perähenkilölle).
Totta puhuen, kyllä hyvinvointialueen hallinto on varmasti tehnyt parhaansa, jotta valtion osoittamilla varoilla vastataan alueemme palvelutarpeeseen. Maissa ollaan aina viisaita, kun merellä on hätä.
Hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen on ollut äärimmäisen vaikeaa, koska sille osoitetut varat ovat riittämättömät. Valtion rahoituspäätös perustui vanhoihin, osin jopa virheellisiin THL:n tietoihin. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tilastoi alueiden sairastavuutta mm. potilastietojärjestelmillä, jotka toimittavat diagnoositiedot eri tavoin ja ovat erilaisia eri alueilla. Selvitysten mukaan myös alueiden diagnoositiedoissa on virheitä. Onpa käynyt niinkin, että perusterveydenhuollon menoja on kirjautunut erikoissairaanhoidon käynneiksi (HS 31.10). Tämän seurauksena esimerkiksi Keski-Suomi saa sote-rahoitusta kymmeniä miljoonia vähemmän kuin ansaitsisi. Rahoituspohja ei huomioinut korkeaksi noussutta inflaatiota. Hinnat, palkat ja vuokrat nousivat odotettua nopeammin. Koronan aiheuttama hoitovelka ja uuden Nova-sairalaan kustannukset yllättivät. Epäonnistunut rahoituslaki kohtelee alueita ja niiden asukkaita eriarvoisesti. Näin ei voi jatkua.
Valtiovarainministeriö päätti 17.6.2025 käynnistää hyvinvointialueesta arviointimenettelyn Keski-Suomen hyvinvointialueella ja asetti arviointimenettelyä varten arviointiryhmän Tämän ryhmän tehtävänä on tehdä esitykset toimista hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi. Nyt ollaan siis tiukassa valtion ohjauksessa. Neuvoja ja vaatimuksia saadaan, mutta ei rahaa. Uhkana on jopa alueen siirtäminen toiseen hyvinvointialueeseen.
Yhtenä keinona alue päätti tiivistää palveluverkkoa ”uudistuksella”, jonka tuloksena esitetään mm. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemien lakkauttamista. Esitys herättää vakavaa huolta palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Jyväskylä ei ole pahimmassa hädässä verrattuna moneen kuntaan, mutta täällä väestömäärä on niin suuri, että on vaikea ymmärtää kuinka jäljelle jäävät terveysasemat pystyvät asiakkaansa hoitamaan. Palokan terveysasema on jo nyt hyvin ruuhkautunut, kuinka se voi ottaa vastaan satoja uusia asiakkaita?
Toivotaan, että valtakunnallinen huoli hyvinvointialueiden taloudesta johtaisi siihen, että alueiden rahoituslakia tarkistettaisiin mahdollisimman pikaisesti ja hyvinvointialueille annetaan työrauha toimintansa kehittämiseen.
