Itsehallinnon aikaa on kulunut siis melkoisesti. Suurimmat muutokset kunnallishallinnossa ovat olleet naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus vuonna 1906, Suomen valtion itsenäisyys 1917 sekä hyvinvointialueiden perustaminen vuonna 2023.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Tehtävät olivat muutokseen saakka kuntien vastuulla. Kunnille jäivät tärkeimmiksi tehtäviksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kulttuurin, liikunnan, ympäristö- ja infrastruktuurin ylläpito.
Miten itsehallinto toteutuu kunnissa ja alueilla? Kuntien itsenäisyys näkyy erityisesti verotusoikeudella, jota hyvinvointialueilla ei ole. Useimmissa kunnissa verotusta täydentää valtionosuudet, jolla valtio pyrkii takaamaan tasavertoisuuden kuntien välillä. Kunnilla on mahdollisuudet kerätä maksuja myös eri palveluista ja saada tuloja kaavoituksen kautta.
Itsehallintoa rajoittaa vahvasti valtion rooli. Kunnan tai hyvinvointialueen pitää toimia lakien ja ohjeistuksen mukaan. Päiväkodista aina vanhusten hoivaan asti tehtävien hoitoa määrittelee lainsäädäntö. Valtio ohjaa monia tehtäviä, mutta antaa niihin rahoitusta vain supistuvan budjettinsa mukaa. Erityisen vaikea tilanne on hyvinvointialueilla, jotka saivat perintönä kuntien aiemmin pyörittäneen rakenteen ja toimintatavan.
Voisivatko kunnat antaa osan tehtävistään itsehallinnollisesti asukkaiden tehtäväksi? Monella alueella asukkaat toimivat aktiivisesti asukasyhdistyksissä, kuten esimerkiksi Palokassa, koulujen ja päiväkotien vanhempain ryhmissä sekä urheiluseuroissa. Näissä toimivilla asukkailla voisi olla paljon itsenäisempi vastuu esimerkiksi harraste- ja liikuntatilojen pyörittämisestä. Melko pienillä veroäyrien murusilla saataisiin paljon aikaan. Mikseipä Keski-Suomen asukasluvultaan toiseksi suurimmaksi nousevalla Palokka-Tikkakoski alueella voisi olla oma aluevaltuusto? Uskon, että itsehallinto pitäisi huolta siitä, että kirjaston ennakkoäänestyspaikka saataisiin takaisin.
