16-vuotias Aku Airaksinen on harrastanut driftingiä noin kolme vuotta. Driftingissä ajetaan rakennetuilla kisa-autoilla radalla tai katukisoissa. Suomessa driftingiä on harrastettu parinkymmenen vuoden ajan. Ratoja löytyy mm. Pohjanmaalta. Laji on kotoisin Japanista, jossa driftaaminen kaduilla kiinnosti lajin näyttävyyden ja tyylikkyyden vuoksi niin paljon, että se kehittyi viralliseksi kilpailuksi.
– Minua on autohommat aina kiinnostaneet. Kun näin ensimmäisen kerran driftingiä, tykkäsin heti. Halusin kokeilla ja tutustua lajiin. Drifting on niin tyylikästä ja hienoa ajoa, Aku Airaksinen kuvailee.
Virheetön ajosuoritus
Drifting-kilpailussa nopeutta tärkeämpää on ajaa virheettömästi. Tuomarit suunnittelevat radan eli antavat kriteerit kuinka rata pitäisi ajaa läpi. Kokonaispisteitä radasta voi saa 100. Pisteitä tulee ajolinjasta, kulmasta ja tyylistä.
– Olen kilpaillut nyt kaksi kautta. Kisa etenee siten, että ensin ajetaan kaksi lajitteluvetoa, jotka pisteytetään. 32 parasta lajittelijaa pääsee jatkoon kaaviovaiheeseen. Siinä ajetaan pariajoa ja parista parempi kuski jatkaa kisaa. Lopulta jäljellä on yksi pari, Aku Airaksinen kertoo.

– Pariajossa lead ajaa edellä ja chase seuraa. Chasen tehtävänä on seurata leadin ajoa kopioiden linjat tarkasti ja ajaa mahdollisimman lähellä leadia. Molemmat kuljettajat ovat vuorolla lead ja chase. Parempi ajo menee jatkoon ja näin jatketaan kunnes voittaja on selvillä, hän tarkentaa.
Tärkeät tiimi ja auto
Kallein panostus lajiin on oma auto. Aku Airaksisen taustalla on kymmenhenkinen tiimi. Tiimin kanssa auto rakennetaan ja säädetään kohdilleen.
– Olemme tiimin kanssa rakentaneet nyt kaksi kilpa-autoa. Lähtökohta on tavallinen auto, josta puretaan lähes kaikki pois. Sitten siihen rakennetaan kilpailussa oleelliset asiat, kuten turvavarusteet, Airaksinen kertoo.
Autoa rakennetaan ja erityisesti säädetään läpi vuoden. Hyvän auton kustannukset voivat olla jopa 100 000 euroa. Lisäksi ajokaudella renkaita kuluu paljon.
– Treenaaminen tapahtuu lähes pelkästään simulaattorissa. Simulaattorissa on paljon samoja juttuja kuin oikeillakin radoilla. Simulaattorissa säädetään auto kohdilleen ja sitten vaan käydään testaamassa, että auto toimii oikein. Treeniajoa ei oikeastaan ajeta autolla ollenkaan, hän kertoo.

Kilpaileminen jatkuu
SM-kisoissa on kaksi sarjaa, toinen aloittelijoille ja varsinainen kisasarja.
– Aloittelusarjassa ajetaan katurenkailla, joten siinä saa tuntumaa ilman kallista panostusta. Siinä kun pärjää, pääsee ylempään sarjaan, Aku Airaksinen kertoo.
– Itse aion kyllä jatkaa harrastusta ja kilpailua. Tykkään ajamisesta ja tavoitteena on vielä lähteä Eurooppaan kisoihin. Parasta lajissa on, kun pärjää kisoissa, ajo sujuu hyvin ja tiimi sekä auto toimivat loistavasti, hän miettii.

