Useat ennustelaitokset arvioivat, että talous on kääntynyt lievään nousuun. Maamme talous kasvoi alkuvuonna 0,9 prosenttia, mikä on teollisuusmaiden toiseksi nopeinta. Epävarmuuksia kuitenkin riittää. Maailmanpolitiikan muutoksilla ja Iranin kriisin kestolla on merkittävät vaikutukset Suomelle maailmankaupan vaikutusten kautta.
Keski-Suomessa työttömyys oli huhtikuussa 14,9% ja Jyväskylässä 15,6%. Suurista kaupungeista Jyväskylä on heikoiten pärjäävien joukossa. Työttömyyden ”sakkomaksuja” Jyväskylä maksaa valtiolle vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Se summa on kaikesta muusta pois. Emmekä voi jäädä vain odottamaan sitä, että kasvu korjaa tilanteen, sillä epävarmuuksia on liikaa ja inhimillinen hätä työttömyyden takia aivan liian suuri.
Esimerkiksi ennen 1990-luvun lamaa Suomessa elettiin vahvaa nousukautta, mutta Jyväskylässä kärsittiin korkeasta työttömyydestä. Historiasta näemmekin, ettei pelkän suhdanteen muuttaminen välttämättä tuo pelastusta tilanteeseen. Siksi työttömyyden hoitamiseen on tartuttava aktiivisesti.
Jyväskylässä ollaan ottamassa käyttöön omaa Jyväskylän mallia. Ajatuksena on yhdistää jyväskyläläistä osaamista tukemaan aloittavia ja kasvavia yrittäjiä ja yrityksiä. Siis mahdollistaa uuden potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen. Oppilaitosten rooli on merkittävä. Yhtä tärkeää on kaupungin ja kaikkien toimijoiden sitoutuminen malliin. Pikavoittoja ei ole luvassa.
Kuntabarometriin vastanneet yrittäjät antoivat Jyväskylälle parhaan kokonaisarvosanan yli 100 000:n asukkaan kaupungeista. Itseasiassa moni muukin keskisuomalainen kunta pärjäsi yrittäjien silmissä erinomaisesti! Mahdollisuuksia uuteen kasvuun siis on.
Samalla kun panostamme uuteen kasvuun, on huolehdittava siitä, että kaikki pysyvät mukana. Koulupudokkaiden ja -poissaolojen määrä on Jyväskylässä kestämättömällä tasolla. Viime vuonna meillä oli yli 45 000 luvatonta poissaoloa, joista selvittämättömiä poissaoloja liki puolet. 55 oppilasta jäi kokonaan ilman päättötodistusta. Jos näitä ongelmia ei korjata jo varhaisessa vaiheessa, ei meillä ole tekeviä yrittäjiä ja yrityksiä tulevaisuudessa, vaikka toimintamallit ja barometrit olisivatkin kunnossa.
