Keskitalven pakkasten paukkuessa virkistäytyminen luonnon vesissä tuntuu kovin etäiseltä ajatukselta. Avantouimarit toki nauttivat olosuhteista ja kelien lauhtuessa pilkkijätkin lähtevät järvien jäille. Niin sanotun Jyväsjokireitin, toisin sanoen Palokan vesireitin, ulkoilu- ja virkistyskäytön mahdollisuuksien selvittelyä on myös jatkettu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Matkailu- ja ravitsemusalan opiskelijan Ramona Grunderin opinnäytetyö käsitteli Jyväsjokireitin houkuttelevuuden kehittämismahdollisuuksia niin alueen asukkaiden kuin vierailijoidenkin virkistäytymiskohteena. Raportti valmistui viime vuoden lopulla. Työn toimeksiantajana oli Palokka-Seura.
Selvitys tukeutui asukkaille suunnatun kyselyn ja eräiden viiteryhmien, kuten urheiluseurojen ja vesiliikuntayrityksen edustajien sekä matkailun asiantuntijoiden haastattelujen tuloksiin. Lisäksi Grunder haki lisätietoa muista selvityksistä ja alan kirjallisuudesta.
Selvitys alleviivaa jo aiemminkin tehtyä havaintoa, että Palokan vesireitti on merkittävä elementti alueen asukkaiden kokemalle viihtyisyydelle. Järviin ja jokiin sekä niiden läheisyyteen liittyviä aktiviteetteja harrastetaan ympäri vuoden. Erityisesti rantojen ulkoilureitit, uimarannat ja liikuntarakenteet ovat runsaasti käytettyjä. Soutu, kalastus, jäällä liikkuminen ja luonnon tarkkailu eri tavoin ovat myös suosittuja ulkoilumuotoja. Liikunnan ohella luonto itse antaa arvostettuja aistimuskokemuksia.
Niin sanottu sinivihreä infrastruktuuri, joka tarkoittaa vesistöjä ja niiden ranta-alueita kasvillisuuksineen sekä saavutettavuutta tukevine rakenteineen, on Palokan kaltaisen semi-urbaanin asuinympäristön keskeinen hyvinvointia luova elementti. Sen merkitys ihmisten terveyden edistäjänä on kokemusperäisen tiedon lisäksi tutkimuksinkin todettu. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös kyky yhdistää ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita, kuten luontoliikuntapalveluiden mahdollistaminen. Sini-vihreän infrastruktuurin kehittämisen tulee siten olla suurella painoarvolla mukana asuinalueiden kehittämissuunnitelmissa.
Jyväsjokireitin kehittämiseksi nähdään paljon tarpeita. Ranta-alueiden ja vesistöjen saavutettavuus on avainasemassa niiden hyödyntämiselle. Ulkoilureittien ja uimarantojen kehittämistä tulee tehdä. Varsinkin uudet ja kasvavat asuinalueet tarvitsevat lisää ylläpidettäviä uimarantoja. Vesistöjen saavuttamiseksi on alueelle saatava veneiden, kanoottien ja SUP-lautojen vuokrauspalvelua. Vesillä liikkumisen edistämiseksi tarvitaan lisäksi huollettuja rantautumispaikkoja vessoineen. Avantouintipaikkojen lisääminen olisi myös toivottavaa. Yleiset saunat tekevät taas tuloaan, joten sellaisellekin voisi löytyä sija vesireitin varrelta. Useampi haastateltu toivoi jopa kesäistä rantakahvilaa vaikkapa nuorten toteuttamana. Piknik-alueetkin mainittiin.
Vesireitin mahdollisuudet tukea alueen matkailua liittyvät varsinkin urheilumahdollisuuksiin. Liikuntapääkaupunki voisi tarjota puitteita esim. soudun, retkiuinnin ja triathlonin harjoitteluun ja tapahtumiin, jotka tukeutuisivat Palokkaan rakennettavaan tukikohtaan ja reitistökehitykseen. Kaupungin, urheiluseurojen ja yritysten yhteistyöllä tämä olisi toteutettavissa. Grunder korostaa selvityksessä myös muiden maanomistajien ottamista mukaan kehitystyöhön.
Luontoelementin vahva läsnäolo on sinivihreän infran tärkein ominaisuus. Tasapaino rakennettujen ja luonnontilaisten alueiden välillä tulee säilyä. Moottoritieltä tulevan melun vähentäminen taitaa olla utopistinen haave, toki rahasta ja halusta sekin on vain kiinni. Vesien laadun ja ranta-alueiden luonnon parantamiseksi on paljonkin keinoja. Vesireitin kulttuurihistorian esille tuonti voisi osaltaan nostaa alueen kiinnostavuutta.
Palokka on Jyvässeudun arvostetuimpia alueita. Sinivihreän infran kehittämisellä siitä saadaan vielä kukoistavampi. Palokka-Seura jatkaakin työtä Jyväsjokireitin kehittämiseksi. Seuran resurssit ovat vaatimattomat, mutta asiasta kiinnostuneiden tahojen laajemmalla liikkeelle lähdöllä voidaan saada todellisia tuloksia aikaan.
Hyvää Uutta Vuotta Palokka-lehden lukijoille
